{"id":239,"date":"2010-02-17T13:26:26","date_gmt":"2010-02-17T11:26:26","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fcf90a8d1aa5fcf11e297ab21d8023fefa1efa1"},"modified":"2019-12-19T07:35:34","modified_gmt":"2019-12-19T05:35:34","slug":"senioritietaja-vainamoinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/02\/17\/senioritietaja-vainamoinen\/","title":{"rendered":"Senioritiet\u00e4j\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen"},"content":{"rendered":"
Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti arvostettu tietoa. Yhten\u00e4 osoituksena siit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kansalliseepostamme Kalevalaa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 175 vuotta Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 28.2.2010.<\/div>\n
\n

Maamme yliopistot ovat suomalaisen kulttuurin etuvartioita ja majakoita, joiden tiedon valo valaisee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa ja maailmaa. Tiedon valo tekee pimennossa olleen havaittavaksi.<\/p>\n

Yksi tieteen tuntomerkeist\u00e4 onkin julkisuus. Sen mukaan tieteen tulokset ovat julkista omaisuutta ja ne voidaan tiedottaa kaikille. Tieteellisen\u00e4 esiintyv\u00e4lle v\u00e4itteelle on my\u00f6s oltava julkinen perustelu. Sen vuoksi yksitt\u00e4isen tutkijan tieteellisen\u00e4 tuloksena esitt\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys k\u00e4y l\u00e4pi tieteellisen keskustelun ja kritiikin. Jos se l\u00e4p\u00e4isee kritiikin, se voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4. Muut, esimerkiksi moraaliset tai poliittiset perusteet eiv\u00e4t tee tieteen tuloksia p\u00e4teviksi.<\/p>\n

Tietoa arvostetaan varmaankin kaikissa kulttuureissa. Monet haluavat kuitenkin ajatella, ett\u00e4 tiedon arvo on ymm\u00e4rretty erityisesti heid\u00e4n omassa maassaan.<\/p>\n

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta tiedon arvostuksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein esimerkkin\u00e4 Kalevalaa. Sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on tiet\u00e4j\u00e4, runonlaulaja ja kanteleen soittaja, ei soturi tai hallitsija kuten monien muiden maiden sankarit.<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen hahmo kuvastaa siis tiedon arvostusta ja jopa mystifiointia. H\u00e4nen sanansa mahti on raudan mahtia suurempi. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen onkin \u0161amaani ja opettaja. Mainittakoon esimerkki h\u00e4nen opetuksistaan. H\u00e4n varoittaa ”kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta” – siis arvostamasta liikaa aineellista rikkautta (37. runo).<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on my\u00f6s toimeliaan vanhuuden symboli. Tosin viisas V\u00e4in\u00e4m\u00f6inenkin ep\u00e4onnistuu monissa yrityksiss\u00e4\u00e4n kuten Ainon ja Pohjolan neidon vaimoksi saamisessa ja sammon ry\u00f6st\u00f6ss\u00e4. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 viettiens\u00e4 viet\u00e4viss\u00e4, mist\u00e4 Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru -maalaus on saanut aiheensa.<\/p>\n

Tutkijat ja yliopisto-opettajat tekev\u00e4t fyysisesti kevytt\u00e4 ja siisti\u00e4 sis\u00e4ty\u00f6t\u00e4. Tutkimusten mukaan ihmisen henkiselle vireydelle on my\u00f6s hyv\u00e4ksi ponnistella \u00e4lyllisesti koko ik\u00e4ns\u00e4. Tulisiko siis tutkijoille ja yliopisto-opettajille s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 oikeus jatkaa ty\u00f6ntekoa ”V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen ik\u00e4iseksi” tai ainakin 75-vuotiaaksi? Tiedon valon jakaminenhan ei ole ik\u00e4kysymys.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti arvostettu tietoa. Yhten\u00e4 osoituksena siit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kansalliseepostamme Kalevalaa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 175 vuotta Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 28.2.2010. Maamme yliopistot ovat suomalaisen kulttuurin etuvartioita ja majakoita, joiden tiedon valo valaisee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa ja maailmaa. Tiedon valo tekee pimennossa olleen havaittavaksi. Yksi tieteen tuntomerkeist\u00e4 onkin julkisuus. Sen mukaan tieteen tulokset ovat julkista omaisuutta ja ne […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-239","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=239"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":447,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/239\/revisions\/447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}