{"id":234,"date":"2010-04-28T13:18:15","date_gmt":"2010-04-28T10:18:15","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fce6c0861045fce11e2bd9177fa9584b3beb3be"},"modified":"2019-12-19T07:35:03","modified_gmt":"2019-12-19T05:35:03","slug":"alynvalays","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/04\/28\/alynvalays\/","title":{"rendered":"\u00c4lynv\u00e4l\u00e4ys"},"content":{"rendered":"
Varsinkin aloittelevat tutkijat haaveilevat saavuttavansa tieteellisesti poikkeuksellisen t\u00e4rkeit\u00e4 ja merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia. Suuret keksinn\u00f6t ja \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ykset ovat kuitenkin harvinaisia. Tiede edistyy yleens\u00e4 pienin askelin.<\/div>\n
\n

Tutkijoiden k\u00e4sitykset omista kyvyist\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksistaan muuttuvat usein vuosien my\u00f6t\u00e4 todellisuudentajuisemmiksi. Silti moni varttuneempikin tutkija haaveilee merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tieteellisest\u00e4 l\u00f6yd\u00f6st\u00e4. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vain virvatulen takaa-ajoa, vaan uuden tiedon hankkiminen on tieteen olennainen tavoite.<\/p>\n

Mit\u00e4 tieteelliset \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ykset edellytt\u00e4v\u00e4t? Voiko niit\u00e4 tuottaa j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti? Perustuvatko ne yksil\u00f6iden etevyyteen vai onko niill\u00e4 pikemminkin kollektiivinen perusta?<\/p>\n

Rohkenen tutkija- ja opettajakokemukseni perusteella esitt\u00e4\u00e4 seuraavaa: \u00c4lynv\u00e4l\u00e4yksiin tarvitaan lukemista ja kirjoittamista, tutkimusongelmista keskustelua kollegoiden kanssa, ja jotain, jota paremman sanan puutteessa voidaan sanoa onneksi. Viimeksi mainittu voi tulla tutkijan osaksi kuin annettuna.<\/p>\n

Annettuuden tuntu saattaa olla kuitenkin n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Kun on pitk\u00e4\u00e4n pohtinut jotain ongelmaa tai kysymyst\u00e4, lukenut sit\u00e4 varten paljon, kirjoittanut ja keskustellut siit\u00e4, vastaus tai ratkaisu voi l\u00f6yty\u00e4 \u00e4kki\u00e4 hyvin vaivattomasti, kuin sattumalta. Pitk\u00e4aikainen etsint\u00e4 ja ”pime\u00e4ss\u00e4 kulkeminen” ovat kuitenkin olleet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ratkaisun l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Vaikka tutkimusty\u00f6 vaatii my\u00f6s ahkeruutta, annettuuden tuntu voi olla \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ysten yleinen piirre. Jaakko Hintikka esittelee sit\u00e4 koskevia historiallisia k\u00e4sitystapoja:<\/p>\n

”Sokrates puhui demonistaan, joka ratkaisevilla hetkill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 puhutteli, romanttiset runoilijat puhuivat ’geniuksesta’, joka heit\u00e4 innoitti, ja uskonnollisissa asiayhteyksiss\u00e4 sanottiin aikoinaan ’hengen puhuvan’ ihmisess\u00e4” (Filosofian k\u00f6yhyys ja rikkaus<\/em>, s. 394).<\/p>\n

Analyyttisen psykologian perustaja Carl Jung puhui kollektiivisesta tiedostamattomasta. Ehk\u00e4 \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ykset tulevat sielt\u00e4. (P.S. Viimeksi sanottu ei ole tieteellinen v\u00e4ite, koska sit\u00e4 ei voida edes periaatteessa koetella.)<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varsinkin aloittelevat tutkijat haaveilevat saavuttavansa tieteellisesti poikkeuksellisen t\u00e4rkeit\u00e4 ja merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia. Suuret keksinn\u00f6t ja \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ykset ovat kuitenkin harvinaisia. Tiede edistyy yleens\u00e4 pienin askelin. Tutkijoiden k\u00e4sitykset omista kyvyist\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksistaan muuttuvat usein vuosien my\u00f6t\u00e4 todellisuudentajuisemmiksi. Silti moni varttuneempikin tutkija haaveilee merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tieteellisest\u00e4 l\u00f6yd\u00f6st\u00e4. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole vain virvatulen takaa-ajoa, vaan uuden tiedon hankkiminen on tieteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":442,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions\/442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}