{"id":229,"date":"2010-08-18T11:30:50","date_gmt":"2010-08-18T08:30:50","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbf6a8efff45fbf11e2a0c3d9700348f70bf70b"},"modified":"2019-12-19T07:43:12","modified_gmt":"2019-12-19T05:43:12","slug":"auringon-lapsi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/08\/18\/auringon-lapsi\/","title":{"rendered":"Auringon lapsi"},"content":{"rendered":"
Vaasan ylioppilastalon eteen pystytettiin kes\u00e4ll\u00e4 kentauria esitt\u00e4v\u00e4 veistos Auringon lapsi. Veistoksen on tehnyt taiteilija Hannu Leimu.<\/div>\n
\n

Veistoksen my\u00f6t\u00e4 kauneus on lis\u00e4\u00e4ntynyt Vaasassa. Mutta miss\u00e4 kauneus oikeastaan on?<\/p>\n

Yksi vanhimmista filosofisista kysymyksist\u00e4 koskee lajien ja ominaisuuksien olemassaoloa. Onko lajeja ja ominaisuuksia olemassa sin\u00e4ns\u00e4 – siis riippumatta yksil\u00f6ist\u00e4, jotka toteuttavat niit\u00e4? Onko olemassa esimerkiksi oikeudenmukaisuutta sin\u00e4ns\u00e4, kauneutta yksitt\u00e4isist\u00e4 kauniista kohteista riippumatta tai py\u00f6reytt\u00e4 py\u00f6reist\u00e4 kappaleista erill\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Platon vastasi my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti. H\u00e4nen mukaansa perimm\u00e4inen todellisuus koostuu yleisist\u00e4 ominaisuuksista eli universaaleista eik\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 aineellisista aistein havaittavista olioista. Platon sanoi tosiolevaisia ominaisuuksia ideoiksi. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi kauneus, hyvyys ja oikeudenmukaisuus.<\/p>\n

Aristoteles kritisoi opettajansa ideaoppia ankarasti. Aristoteleen mukaan ideoiden maailman ja aistitodellisuuden erottaminen on tarpeetonta maailman kahdentamista. Varsinaisesti on olemassa vain yksil\u00f6olioita eli partikulaareja; mit\u00e4\u00e4n itsen\u00e4ist\u00e4 ja erillist\u00e4 universaalien maailmaa ei ole. Yleiset ominaisuudet ovat olemassa vain yksil\u00f6olioiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Kentauri, kreikkalainen taruolento on puoliksi ihminen, puoliksi hevonen. Onko kentauriutta – tai yksisarvisuutta tai minotauroksisuutta – olemassa? Eih\u00e4n ole olemassa yksil\u00f6it\u00e4, jotka toteuttaisivat kyseisi\u00e4 lajeja. Sen vuoksi aristoteelikko vastaa, ettei kentaurius ole aito olemassa oleva universaali.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n voidaan kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 taiteilija Leimu k\u00e4ytti kentaurin ideaa luodessaan Auringon lasta. Mik\u00e4 sitten kentaurius on, ellei universaali?<\/p>\n

On ehdotettu, ett\u00e4 esimerkiksi kentaurius ja yksisarvisuus ovat todellisten universaalien – t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa luonnollisten lajien: ihmisen ja hevosen sek\u00e4 hevosen, vuohen ja leijonan – ep\u00e4todellisia kompositioita. Voidaan siis erottaa toteutuneet universaalit ja niiden toteutumattomat yhdistelm\u00e4t. Vain edelliset ovat aitoja universaaleja.<\/p>\n

Toteutumattomien universaalien pit\u00e4minen ep\u00e4aitoina voi kuitenkin tuntua mielivaltaiselta, koska my\u00f6s taruolennot ovat k\u00e4sitett\u00e4vi\u00e4 ja niist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 el\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 maalauksia ja veistoksia. Auringon lapsen \u00e4\u00e4rell\u00e4 on houkutus pit\u00e4\u00e4 kentauriutta aitona universaalina.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaasan ylioppilastalon eteen pystytettiin kes\u00e4ll\u00e4 kentauria esitt\u00e4v\u00e4 veistos Auringon lapsi. Veistoksen on tehnyt taiteilija Hannu Leimu. Veistoksen my\u00f6t\u00e4 kauneus on lis\u00e4\u00e4ntynyt Vaasassa. Mutta miss\u00e4 kauneus oikeastaan on? Yksi vanhimmista filosofisista kysymyksist\u00e4 koskee lajien ja ominaisuuksien olemassaoloa. Onko lajeja ja ominaisuuksia olemassa sin\u00e4ns\u00e4 – siis riippumatta yksil\u00f6ist\u00e4, jotka toteuttavat niit\u00e4? Onko olemassa esimerkiksi oikeudenmukaisuutta sin\u00e4ns\u00e4, kauneutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-229","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/229"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=229"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/229\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":500,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/229\/revisions\/500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=229"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=229"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}