Intransitiiviverbeiss\u00e4, kuten kehitty\u00e4-verbiss\u00e4, subjekti ja objekti lankeavat yhteen. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 urheilija kehittyy harjoittelemalla eli kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Kehittyminen kulkee siis k\u00e4sikynkk\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misen kanssa. Kehitt\u00e4\u00e4-verbi on transitiivinen eli saa objektin. Kehitt\u00e4minen on toimintaa, jolla tavoitellaan kehittymist\u00e4.<\/p>\n
Monissa lauseissa kehitty\u00e4-verbill\u00e4 on sek\u00e4 subjekti ett\u00e4 suuntaa, tulosta tai tapaa ilmaiseva m\u00e4\u00e4rite, kuten n\u00e4iss\u00e4: \u201dVaihtotase kehittyy ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi\u201d, \u201dKymmenottelija kehittyy kaikissa lajeissa\u201d, \u201dNeuvolatoiminta kehittyy nopeasti\u201d. My\u00f6s silloin, kun kehityksen suuntaa, laatua tai tulosta ei mainita, tarkoitetaan, ett\u00e4 jokin kehittyy joksikin tai jossakin.<\/p>\n
N\u00e4in ollen kehitys voidaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 kolmipaikkaiseksi predikaatiksi: \u201d_ kehittyy _:ltaan\/ss\u00e4 _:ksi\u201d. Viivojen paikalle sijoitetaan muuttujat: ensinn\u00e4kin se, mik\u00e4 kehittyy; toiseksi se, mink\u00e4 osan tai ominaisuuden suhteen kehitys tapahtuu, ja kolmanneksi kehityksen suunta tai tulos eli se, miksi tai millaiseksi kehittyv\u00e4 kehittyy.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista lausekaavalla: K<\/em>(x<\/em>,A<\/em>,y<\/em>). Se luetaan \u201dx<\/em> kehittyy A<\/em>:ltaan\/ssa y<\/em>:ksi\u201d, \u201dx<\/em> kehittyy A<\/em>:n suhteen y<\/em>:ksi\u201d tai \u201dx<\/em>:n A<\/em> kehittyy y<\/em>:ksi\u201d. Esimerkiksi n\u00e4in: \u201dSuomen vaihtotase kehittyy ylij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi\u201d, \u201dMaija kehittyy mestariksi kentt\u00e4lajeissa\u201d, \u201dNeuvolatoiminta kehittyy perheiden tukemisessa entist\u00e4 kokonaisvaltaisemmaksi\u201d.<\/p>\n Kehitys voidaan ajatella my\u00f6s funktioksi: d<\/em>(x<\/em>) = y<\/em>. Se luetaan n\u00e4in: \u201dx<\/em> kehittyy y<\/em>:ksi\u201d. Seuraavaksi tulisi selvitt\u00e4\u00e4, millainen on x<\/em>:n ja y<\/em>:n suhde eli millainen funktio kehitys on ja mit\u00e4 arvoja funktion argumentti x<\/em> voi saada, jotta y<\/em> tunnettaisiin.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on siis funktion t\u00e4sment\u00e4minen. Jos tunnetaan, mik\u00e4 funktio d<\/em> on; mit\u00e4 vakioita siin\u00e4 on (esim. maantiede, luonnonlait, talouden lait, psykologiset lait jne.) ja mit\u00e4 arvoja muuttuja \u2013 oikeastaan muuttujien ryp\u00e4s \u2013 x<\/em> voi saada, voidaan n\u00e4iden tietojen perusteella ainakin periaatteessa \u201dlaskea\u201d ja ennustaa, mit\u00e4 arvoja y<\/em> eli kehityksen tulos (skenaario) voi saada (T. Lehtonen, 1995, Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen arvot, Futura<\/em>, 28(3): 112-122).<\/p>\n M\u00e4\u00e4rittelen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ensisijaisesti ihmisen toiminnasta riippuvaisista tekij\u00f6ist\u00e4 muodostuvaksi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin prosessiksi, joka on ihmiselle ja muille organismeille suotuisa. Muuttuja x<\/em> edustaa siis ensisijaisesti ihmisen toimintaa (R. Zwahlen, 1995, The sustainability of resources versus the sustainability of use: A comment, International Journal of Sustainable Development and World Ecology<\/em>, 2(4): 294-296).<\/p>\n Vaikka t\u00e4ss\u00e4 on viitattu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen funktioon, on er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 harhaanjohtavaa puhua kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tuloksesta. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on jatkuvaa, ja tilanne voi muuttua nopeasti yhdell\u00e4 tai useammalla kriteerill\u00e4 arvioituna. Kehityksen kest\u00e4vyys voidaan oikeastaan tiet\u00e4\u00e4 vasta vuosikymmenten tai -satojen kuluttua. Siksi on parempi puhua kehityksen vaiheesta tai tilasta jollakin alueella tai jossain paikassa valitulla hetkell\u00e4.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarkasteluissa yht\u00e4l\u00f6\u00e4 luetaankin usein oikealta vasemmalle. T\u00e4st\u00e4 on kysymys silloin, kun kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle annetaan tavoitearvo y<\/em>, jonka mukaan selvitet\u00e4\u00e4n, millainen funktion d<\/em> ja l\u00e4ht\u00f6kohdan x<\/em> tulisi olla asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.<\/p>\n Oikealta vasemmalle luettaessa tarkoitus on siis selvitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ominaisuuksia ja sen argumenttien (x1<\/sub><\/em>, x2<\/sub><\/em>, x3<\/sub><\/em>, \u2026, xn<\/sub><\/em>) ja vakioiden arvoja. T\u00e4llainen selvitt\u00e4minen tapahtuu etenem\u00e4ll\u00e4 tuloksesta (eli kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteesta y<\/em>) ja tunnetuista tai oletetuista laeista l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen x<\/em>. Etenemisess\u00e4 joudutaan tekem\u00e4\u00e4n paljon oletuksia muun muassa siit\u00e4, millaisia resursseja on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja millaisia toimenpiteit\u00e4 voidaan toteuttaa.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen analysoimisessa vaikeaksi ongelmaksi on osoittautunut muuttujan x<\/em> kompleksisuus, ketjumaisuus ja haarautuvuus. Huomioon otettavia seikkoja ovat v\u00e4est\u00f6nkasvu, alueiden v\u00e4liset erot, saastumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja l\u00e4hteet, luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 ja riitt\u00e4vyys, luonnolliset ja ihmisen toimista aiheutuvat ilmastonmuutokset, erilaiset taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekij\u00e4t (C. Bird, 2019, An Introduction to Political Philosophy<\/em>, second edition, Cambridge: Cambridge University Press, 221).<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 monitahoisuutta ilmennet\u00e4\u00e4n sanomalla, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kehityksell\u00e4 on ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Vaikka ekologinen kest\u00e4vyys on kaiken muun perusta, ihmisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutkin kest\u00e4vyyden puolet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla (mit\u00e4 ikin\u00e4 se onkaan) ja sopusoinnussa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Voimme hyvin kuvitella tilanteen, jossa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kaksi puolta ovat toivotulla tasolla, mutta kolmas puoli ei sit\u00e4 kest\u00e4. Niinp\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 voidaan verrata kolmijalkaan, joka kellahtaa herk\u00e4sti nurin, jos jalat ovat eripituiset. N\u00e4in olisi esimerkiksi tilanteessa, joka on taloudellisin ja sosiaalisin perustein hyv\u00e4, mutta ekologisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ongelma ei piile niink\u00e4\u00e4n siin\u00e4, etteik\u00f6 tiedett\u00e4isi, mitk\u00e4 yksitt\u00e4iset tekij\u00e4t ja ominaisuudet vaikuttavat maailman tilaan ja tulevaisuuteen. Pikemminkin puuttuu tietoa eri tekij\u00f6iden yhteis- ja kerrannaisvaikutuksista ja takaisinkytkenn\u00f6ist\u00e4. Kenties suurimmat puutteet liittyv\u00e4t kuitenkin resursseihin, toimintamalleihin ja mahdollisuuksiin edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti (J. Tainter, 2006, Social complexity and sustainability, Ecological Complexity<\/em>, 3(2): 91-103; Bird 2019, 227-232).<\/p>\n Sis\u00e4ll\u00f6k\u00e4s puhe kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sen t\u00e4sment\u00e4mist\u00e4, mink\u00e4 kehityksest\u00e4 on kysymys; mit\u00e4 kehityksell\u00e4 tarkoitetaan; ja mitk\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen muuttujista ja vakioista ovat keskeisi\u00e4 ja mitk\u00e4 taas reuna-alueella.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 kokonaisuus on siis enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Lis\u00e4ksi mahdollisuutemme vaikuttaa kehitykseen toivotun skenaarion toteutumiseksi ovat rajalliset.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on siis ep\u00e4selv\u00e4 ja puutteellisesti tunnettu. Se on kuin naapuri, jonka tied\u00e4mme, mutta jota emme tunne. Naapuri saattaa kuolla tai muuttaa yll\u00e4tt\u00e4en pois. Kannattaa tutustua ja muodostaa kest\u00e4v\u00e4 suhde h\u00e4neen ennen kuin on liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on hyv\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tuttu ja juhlap\u00f6ytien vakiovieras \u2013 silti vain pinnallisesti tunnettu.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":2311,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-2276","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"Kehityksen funktio<\/h4>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/11\/kestavyyden_vivahteet-269x300.png\")
<\/p>\nKest\u00e4v\u00e4n kehityksen monitahoisuus<\/h4>\n
Enemm\u00e4n kuin osiensa summa<\/h4>\n