{"id":227,"date":"2010-09-15T11:25:44","date_gmt":"2010-09-15T08:25:44","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbeb3ee1f1e5fbe11e2b2829f8b12dba576a576"},"modified":"2019-12-19T07:42:56","modified_gmt":"2019-12-19T05:42:56","slug":"tohtorinkoulutuksen-kehittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/09\/15\/tohtorinkoulutuksen-kehittaminen\/","title":{"rendered":"Tohtorinkoulutuksen kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"
Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneet ty\u00f6llistyv\u00e4t hyvin ja toimivat enimm\u00e4kseen koulutustaan vastaavissa teht\u00e4viss\u00e4. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneista 92 prosenttia oli t\u00f6iss\u00e4 ja vain 2 prosenttia ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2009.<\/div>\n
\n

Samassa tutkimuksessa<\/a> selvitettiin my\u00f6s tohtoriksi valmistuneiden mielipiteit\u00e4 koulutuksestaan. Vastaajat arvioivat t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kehityskohteeksi akateemisen kirjoittamisen.<\/p>\n

My\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 ohjausta, kansainv\u00e4lisi\u00e4 kontakteja ja esiintymistaidon kehittymist\u00e4 pidettiin t\u00e4rkein\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjaohjaukseen tyytyv\u00e4iset tohtorit ovat valmistuneet nopeammin kuin ohjaukseen tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Avoimeksi j\u00e4i kuitenkin se, onko hyv\u00e4 ohjaus nopean valmistumisen syy vai luoko nopea valmistuminen tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ohjaukseen. Ehk\u00e4 kyse on molemmista.<\/p>\n

N\u00e4iden tulosten pohjalta esit\u00e4n tohtorinkoulutuksen kehitt\u00e4miseksi seuraavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja.<\/p>\n

1) Ohjaustapaamisia tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja riitt\u00e4v\u00e4n usein. Kunkin tohtorikoulutettavan tulee voida keskustella ohjaajansa kanssa tutkimukseen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4 ainakin 6 viikon v\u00e4lein. Ohjaajan tulee saada luettavaksi ohjattavansa kirjoittamaa teksti\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pieniss\u00e4 eriss\u00e4, jotta ohjaaja jaksaa tutustua siihen huolellisesti. Tohtorikoulutettavalle annettavien ohjeiden tulee olla selkeit\u00e4 ja niist\u00e4 tulee p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen. Ohjauksen tulee olla kannustavaa ja todellisuudentajuista.<\/p>\n

2) Tohtorikoulutettaville tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja riitt\u00e4v\u00e4n usein kokoontuvia tutkimusseminaareja. Kuukauden tai parin viikon v\u00e4lein kokoontuvat seminaarit tuovat ty\u00f6skentelyyn rytmi\u00e4 ja vertaistukea.<\/p>\n

3) Akateemisen kirjoittamisen kursseilla tulee k\u00e4sitell\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 tohtorikoulutettavien omaa tutkimusteksti\u00e4. Huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 erityisesti argumentaatioon, v\u00e4itteiden perustelemiseen ja koetteluun.<\/p>\n

4) Tohtorikoulutettaville tulee tarjota v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa tilaisuus esitell\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisess\u00e4 konferenssissa. Esitelm\u00e4n pit\u00e4mist\u00e4 on hyv\u00e4 harjoitella etuk\u00e4teen suullisen esityksen kurssilla.<\/p>\n

Hyv\u00e4ksi tutkijaksi voi tulla montaa kautta. Tieteen edistyminen ja itse\u00e4\u00e4n korjaavuus perustuvat kuitenkin aina luovaan kriittiseen ajatteluun. Siksi tohtorikoulutettavia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kannustaa keksim\u00e4\u00e4n uutta ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rohkeita arvauksia, toisaalta ohjata problematisoimaan tutkimuksensa l\u00e4ht\u00f6kohtia ja tuloksia.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneet ty\u00f6llistyv\u00e4t hyvin ja toimivat enimm\u00e4kseen koulutustaan vastaavissa teht\u00e4viss\u00e4. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneista 92 prosenttia oli t\u00f6iss\u00e4 ja vain 2 prosenttia ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2009. Samassa tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s tohtoriksi valmistuneiden mielipiteit\u00e4 koulutuksestaan. Vastaajat arvioivat t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kehityskohteeksi akateemisen kirjoittamisen. My\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 ohjausta, kansainv\u00e4lisi\u00e4 kontakteja ja esiintymistaidon kehittymist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":498,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions\/498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}