{"id":225,"date":"2010-10-13T11:24:05","date_gmt":"2010-10-13T08:24:05","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbe796478205fbe11e29062e91148a903950395"},"modified":"2019-12-19T07:42:43","modified_gmt":"2019-12-19T05:42:43","slug":"kaksi-nakokulmaa-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/10\/13\/kaksi-nakokulmaa-aikaan\/","title":{"rendered":"Kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa aikaan"},"content":{"rendered":"
Postilaatikkoon tupsahtaa aika ajoin kokous- ja seminaarikutsuja, joissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kertomatta tapahtuman viikonp\u00e4iv\u00e4. Viikonp\u00e4iv\u00e4 olisi kuitenkin usein olennaista tiet\u00e4\u00e4, jotta osaisi saman tien sanoa, p\u00e4\u00e4seek\u00f6 mukaan vai ei.<\/div>\n
\n

Viikonp\u00e4iv\u00e4n voi tietysti itsekin tarkistaa kalenterista, mutta on k\u00e4tev\u00e4\u00e4, jos viikonp\u00e4iv\u00e4 kerrotaan kutsussa. Sill\u00e4 tavalla otetaan huomioon kutsuttavien n\u00e4k\u00f6kulma. T\u00e4m\u00e4 pieni huomaavaisuus liittyy filosofisesti kiinnostavaan ilmi\u00f6\u00f6n – siihen, ett\u00e4 on olemassa nykyhetkisidonnainen ja nykyhetkiriippumaton tapa puhua ajasta. (T\u00e4m\u00e4n erottelun esitt\u00e4j\u00e4, englantilainen filosofi John McTaggart puhui A- ja B-sarjan aikak\u00e4sitteist\u00e4.)<\/p>\n

Kun tapahtumien ajallista sijaintia kuvataan nykyhetkisidonnaisten (eli A-sarjan) k\u00e4sitteiden avulla, tapahtumia tarkastellaan nykyhetken luomasta perspektiivist\u00e4 k\u00e4sin. T\u00e4llaisia ajanm\u00e4\u00e4reit\u00e4 ovat esimerkiksi eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n, huomenna, kaksi viikkoa sitten, kahden viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja niin edelleen. N\u00e4iden ajanm\u00e4\u00e4reiden esitt\u00e4miseen liittyy ep\u00e4suora viittaus esityshetkeen osana tarkoitettua merkityst\u00e4. Esimerkiksi jos t\u00e4n\u00e4\u00e4n sanon, ett\u00e4 k\u00e4yn huomenna Sein\u00e4joella, tarkoitan eri p\u00e4iv\u00e4n tapahtumaa kuin jos sanon saman huomenna.<\/p>\n

Nykyhetkiriippumattomassa (eli B-sarjan) tavassa puhua ajasta tapahtumat sijoittuvat yksiselitteiseen j\u00e4rjestykseen ennen- ja j\u00e4lkeen-suhteiden mukaan. T\u00e4llaisia ajanm\u00e4\u00e4reit\u00e4 ovat esimerkiksi samaan aikaan kuin, aikaisemmin kuin ja my\u00f6hemmin kuin. My\u00f6s p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuuluvat nykyhetkiriippumattomaan tapaan puhua ajasta. Jos jostain tapahtumasta sanotaan, ett\u00e4 se on 23.11.2010, sanotaan jotain sen samanaikaisuudesta ja eriaikaisuudesta muihin tapahtumiin n\u00e4hden, muttei sanota, miten kyseinen tapahtuma on suhteessa nykyhetkeen.<\/p>\n

Kellonaika- ja viikonp\u00e4iv\u00e4ilmauksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 nykyhetkisidonnaisten ajanm\u00e4\u00e4reiden kanssa (esim. ”ensi viikon tiistaina klo 15.15”) ett\u00e4 nykyhetkiriippumattomien ajanm\u00e4\u00e4reiden kanssa (esim. ”tiistaina 23.11.2010 klo 15.15”). Kellonajan tai viikonp\u00e4iv\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 ei muuta ilmauksen nykyhetkisidonnaisuutta tai -riippumattomuutta, vaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen silleen.<\/p>\n

Kun tapahtumasta kerrotaan sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 viikonp\u00e4iv\u00e4, otetaan maksimaalisesti huomioon kutsuttavien tieto ajasta ja tulevaisuuden tapahtumista.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Postilaatikkoon tupsahtaa aika ajoin kokous- ja seminaarikutsuja, joissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kertomatta tapahtuman viikonp\u00e4iv\u00e4. Viikonp\u00e4iv\u00e4 olisi kuitenkin usein olennaista tiet\u00e4\u00e4, jotta osaisi saman tien sanoa, p\u00e4\u00e4seek\u00f6 mukaan vai ei. Viikonp\u00e4iv\u00e4n voi tietysti itsekin tarkistaa kalenterista, mutta on k\u00e4tev\u00e4\u00e4, jos viikonp\u00e4iv\u00e4 kerrotaan kutsussa. Sill\u00e4 tavalla otetaan huomioon kutsuttavien n\u00e4k\u00f6kulma. T\u00e4m\u00e4 pieni huomaavaisuus liittyy filosofisesti kiinnostavaan ilmi\u00f6\u00f6n – siihen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-225","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=225"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":496,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions\/496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}