{"id":222,"date":"2010-11-24T11:20:13","date_gmt":"2010-11-24T09:20:13","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbdeeeb09485fbd11e29c8b8b6dd7d6b74eb74e"},"modified":"2019-12-19T07:42:17","modified_gmt":"2019-12-19T05:42:17","slug":"tutkija-romaanihenkilona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/11\/24\/tutkija-romaanihenkilona\/","title":{"rendered":"Tutkija romaanihenkil\u00f6n\u00e4"},"content":{"rendered":"
Monet tunnetut romaanihenkil\u00f6t ovat yliopistolaisia: professoreja, tutkijoita, opettajia tai opiskelijoita. Tuoreita esimerkkej\u00e4 yliopistomaailmaan sijoittuvista romaaneista ovat Virpi H\u00e4meen-Anttilan ”Suden vuosi” (2003) ja Philip Rothin ”Ihmisen tahra” (2003) (The Human Stain, 2000). Molemmista on tehty elokuva.<\/div>\n
\n

Jotkut harvat yliopistoromaanit kertovat kuvitteellisen tarinan todellisesta henkil\u00f6st\u00e4. Sellainen on David Leavittin The Indian Clerk<\/em> (2007), joka kertoo kuuluisasta intialaisesta matemaatikosta Srinivasa Ramanujanista (1887-1920). Kirja on kontemplatiivisen tieteenihanteen panegyris, joka ylist\u00e4\u00e4 tinkim\u00e4t\u00f6nt\u00e4 halua ratkaista vaikeita teoreettisia ongelmia.<\/p>\n

Ramanujan oli itseoppinut nero, jolla oli pett\u00e4m\u00e4t\u00f6n intuitio luvuista ja lukusuhteista. H\u00e4nen lyhyt el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli uskomattoman v\u00e4rik\u00e4s.<\/p>\n

Leavitt punoo Ramanujanin tunnettujen el\u00e4m\u00e4nvaiheiden pohjalta kuvitteellisen kertomuksen. L\u00e4ht\u00f6kohtana on historiallinen tapaus. Madrasissa asuva Ramanujan l\u00e4hetti kuuluisalle Cambridgen matemaatikolle G. H. Hardylle kirjeen, joka sis\u00e4lsi eritt\u00e4in kiinnostavia, mutta hiomattomia lukuteoreettisia ideoita. Hardy kutsui Ramanujanin Englantiin.<\/p>\n

Viiden Cambridgess\u00e4 viett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vuoden aikana Ramanujan julkaisi tutkimuksia yksin ja yhdess\u00e4 Hardyn kanssa. Yhdess\u00e4 he ty\u00f6skenteliv\u00e4t erityisesti alkulukuja (2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 29, …) koskevien ongelmien parissa.<\/p>\n

Leavitt kuvaa matemaattisia ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 mukaansatempaavasti. H\u00e4n kuvaa my\u00f6s Cambridgen yliopiston omalaatuisia perinteit\u00e4 ja ahdistavaa poliittista ilmapiiri\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana. Kirja vilisee aikakauden tieteen ja kirjallisuuden kyvykk\u00e4impi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joita ovat muun muassa D. H. Lawrence, John Maynard Keynes, Ferenc B\u00e9k\u00e1ssy, Bertrand Russell, G. E. Moore ja Ludwig Wittgenstein.<\/p>\n

Ramanujan tavoitteli akateemista tunnustusta ja asemaa. H\u00e4n saavutti jossain m\u00e4\u00e4rin tavoitteensa, vaikka brittil\u00e4inen yliopistomaailma suhtautuikin kaukomailta tulleeseen viile\u00e4sti.<\/p>\n

Ramanujanin pett\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 intuitiota luvuista havainnollistaa seuraava tosikertomus: Hardy tuli tapaamaan Ramanujania sairaalaan. Hardy kertoi tulleensa taksilla numero 1729, joka tuntui h\u00e4nest\u00e4 aika tyls\u00e4lt\u00e4 luvulta. Ramanujan osasi kuitenkin heti kertoa sen olevan hyvin mielenkiintoinen, sill\u00e4 se on pienin kokonaisluku, joka on esitett\u00e4viss\u00e4 kahden positiivisen kuution summana kahdella eri tavalla: 1729 = 12\u00b3 + 1\u00b3 = 10\u00b3 + 9\u00b3.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet tunnetut romaanihenkil\u00f6t ovat yliopistolaisia: professoreja, tutkijoita, opettajia tai opiskelijoita. Tuoreita esimerkkej\u00e4 yliopistomaailmaan sijoittuvista romaaneista ovat Virpi H\u00e4meen-Anttilan ”Suden vuosi” (2003) ja Philip Rothin ”Ihmisen tahra” (2003) (The Human Stain, 2000). Molemmista on tehty elokuva. Jotkut harvat yliopistoromaanit kertovat kuvitteellisen tarinan todellisesta henkil\u00f6st\u00e4. Sellainen on David Leavittin The Indian Clerk (2007), joka kertoo kuuluisasta intialaisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":493,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}