{"id":220,"date":"2010-12-22T11:15:49","date_gmt":"2010-12-22T09:15:49","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbd5173cd945fbd11e2bc011b12d119120a120a"},"modified":"2019-12-19T07:42:05","modified_gmt":"2019-12-19T05:42:05","slug":"pensean-juhlamielen-puolustus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2010\/12\/22\/pensean-juhlamielen-puolustus\/","title":{"rendered":"Pense\u00e4n juhlamielen puolustus"},"content":{"rendered":"
Juhlat eroavat muun muassa arvokkuutensa ja riehakkuutensa perusteella toisistaan. Muodolliset juhlat ovat usein arvokkaita ja vakavia. Liiallinen vakavuus voi kuitenkin saada koomisia piirteit\u00e4.<\/div>\n
\n

\u00c4itini kertoo 1950-luvulla tapahtuneesta konfirmaatiostaan, ett\u00e4 pappi oli etuk\u00e4teen varoittanut rippikoululaisia seuraavasti: ”Jos kirkossa ei pysty olemaan nauramatta, on parasta j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin.” \u00c4itini puri kirkossa huultaan, ettei purskahtaisi nauruun.<\/p>\n

Akateemiset juhlat kuten v\u00e4it\u00f6skaronkka ja tohtoripromootio yhdist\u00e4v\u00e4t arvokasta ja riehakasta iloa. Karonkassa vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n vastauspuheenvuoroa ohjeistetaan niin, ett\u00e4 se on tyylilt\u00e4\u00e4n kepe\u00e4n asiallinen, ei liian juhlava tai vakava.<\/p>\n

Vakiintunut muoto ja etuk\u00e4teen valmisteltu ohjelma ovat arvokkaan juhlan yleisi\u00e4 tuntomerkkej\u00e4. Hyv\u00e4 ruoka ja p\u00f6yt\u00e4puheet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t juhlan arvokkuutta. Juhlavuutta voidaan lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s musiikilla, runoilla tai muilla esityksill\u00e4. Arvokkaaseen juhlaan liitet\u00e4\u00e4n usein se, mit\u00e4 Nietzsche ivasi Iloisen tieteen<\/em> esipuheessa sivistyneen ihmisen henkisiksi nautinnoiksi.<\/p>\n

Riehakas ilo voi synty\u00e4 esimerkiksi huumorista, kepe\u00e4st\u00e4 seurustelusta ja rock and rollista. Riehakkuuteen kuuluu usein my\u00f6s se, ett\u00e4 juhlan kulku on ennakoimaton. Erityisesti aikuisten juhlissa riehakkuutta vahvistaa alkoholi.<\/p>\n

Kuten moniin muihinkin juhliin, jouluun kuuluu arvokasta ja riehakasta iloa. Kristillinen jouluperinne kirkkoineen, evankeliumeineen ja Enkeli taivaan -virsineen edustaa harrasta iloa. Pukki, lahjat ja ”Porsaita \u00e4idin oomme kaikki” ovat riehakasta jouluiloa, vaikka niidenkin taustalla on harras perinne.<\/p>\n

Osa juhlien, my\u00f6s joulun ahdistavuutta liittyy niiden (oletettuun) velvoittavuuteen: osallistumispakkoon ja kaavamaisiin valmisteluihin. My\u00f6s ilon tunnetta – arvokasta tai riehakasta – saatetaan pit\u00e4\u00e4 juhlaan kuuluvana velvollisuutena. N\u00e4in juhlasta voi tulla itsens\u00e4 irvikuva.<\/p>\n

Vaikka juhlan k\u00e4site sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viittauksen iloon osana merkityst\u00e4\u00e4n, ilon tunteminen ei ole juhlan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto. Pikemminkin juhla voi tehd\u00e4 iloiseksi, vaikka aina ei k\u00e4yk\u00e4\u00e4n niin. Juhla toteutuu tehtyn\u00e4 tekona, vaikka juhlija olisi pense\u00e4.<\/p>\n

Vaikkei erityisesti pit\u00e4isi juhlista, voi silti nauttia esimerkiksi hyv\u00e4st\u00e4 ruuasta, ja juhlaperinteist\u00e4 voi yleens\u00e4 poimia itselleen sopivimmat tavat. Kangistuneista kaavoista poikkeaminen helpottaa juhlastressi\u00e4. Juhla saa olla persoonallinen.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juhlat eroavat muun muassa arvokkuutensa ja riehakkuutensa perusteella toisistaan. Muodolliset juhlat ovat usein arvokkaita ja vakavia. Liiallinen vakavuus voi kuitenkin saada koomisia piirteit\u00e4. \u00c4itini kertoo 1950-luvulla tapahtuneesta konfirmaatiostaan, ett\u00e4 pappi oli etuk\u00e4teen varoittanut rippikoululaisia seuraavasti: ”Jos kirkossa ei pysty olemaan nauramatta, on parasta j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiin.” \u00c4itini puri kirkossa huultaan, ettei purskahtaisi nauruun. Akateemiset juhlat kuten […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=220"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":491,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions\/491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}