{"id":218,"date":"2011-01-19T11:14:20","date_gmt":"2011-01-19T09:14:20","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbd1c548ef05fbd11e29c8b8b6dd7d6b74eb74e"},"modified":"2019-12-19T07:41:51","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:51","slug":"opintojen-suunnittelun-sisainen-neuvonantaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/01\/19\/opintojen-suunnittelun-sisainen-neuvonantaja\/","title":{"rendered":"Opintojen suunnittelun "sis\u00e4inen neuvonantaja""},"content":{"rendered":"
Moni opiskelija hy\u00f6tyisi lukemiseen, kirjoittamiseen ja pohdiskeluun kannustavasta henkil\u00f6kohtaisesta valmentajasta.<\/div>\n
\n

Emeritusprofessori Kari Uusikyl\u00e4n mielest\u00e4 korkeakouluopiskelijoita holhotaan kuitenkin jo liikaa (Pohjalainen<\/em> 31.12.2010<\/a>). ”Suorituksissakin joustetaan usein, ettei opiskelijalle vain tule paha mieli.” Uusikyl\u00e4n mukaan opiskelijat pyyt\u00e4v\u00e4t vaihtoehtoisia suoritustapoja esimerkiksi, koska tenttikirja ”on niin paksu ja vieraskielinen” tai koska ”tentin aikaan on Kanarian reissu”.<\/p>\n

Vaihtoehtoisia suoritustapoja pyydet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s fiksummilla perusteilla. Opettaja voi vastata n\u00e4ihin pyynt\u00f6ihin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti, jos joustaminen auttaa oppimista ja nopeuttaa valmistumista.<\/p>\n

Vaihtoehtoisten suoritustapojen pyyt\u00e4minen voi olla oire jatkuvasta ajan puutteesta. Monilla opiskelijoilla j\u00e4\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n aikaa opiskelulle. Syit\u00e4 on monia kuten ty\u00f6 tai harrastus, kurssien ahnehtiminen, ep\u00e4realistiset aikataulut tai itsekurin puute.<\/p>\n

Esimerkiksi viiden opintopisteen opintojakso edellytt\u00e4\u00e4 laskennallisesti yli kolmen viikon opiskelua viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa 8 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin ty\u00f6panosta. Tosin opiskelijoiden omaksumiskyky ja -nopeus vaihtelevat ja toiset tarvitsevat v\u00e4hemm\u00e4n aikaa oppiakseen saman kuin toiset.<\/p>\n

Valistunut arvaukseni on, ett\u00e4 maisteritutkintoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tehokasta opiskelu- eli ty\u00f6aikaa (mm. osallistumista luennoille ja ryhm\u00e4t\u00f6ihin, lukemista ja kirjoittamista) keskim\u00e4\u00e4rin noin 5000 tuntia. Se on suunnilleen kaksi kolmasosaa tutkinnon laskennallisesta laajuudesta, joka on 8000 tuntia viidess\u00e4 vuodessa, 1600 tuntia vuodessa.<\/p>\n

Kasvatusopillisen iskulauseen mukaan oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 aikaa ajatella. Jos edell\u00e4 esitetty\u00e4 ty\u00f6aika-arviota tulkitaan my\u00f6nteisesti, voidaan olettaa, ett\u00e4 kolmasosa maisteriopinnoista muodostuu pohdiskelusta.<\/p>\n

Jokainen opiskelija – tai itse asiassa pit\u00e4isi kai sanoa jokainen ihminen – tarvitsee ”sis\u00e4isen neuvonantajan”, v\u00e4h\u00e4n sellaisen kuin Sokrateen daimonion<\/em>, joka varoitti h\u00e4nt\u00e4 virheist\u00e4 ja vaaroista (ks. Platon, Teokset 1<\/em>. Apologia<\/em> 31c-d, 40a). Klassisen mutta edelleen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen k\u00e4sityksen mukaan t\u00e4llaisen ”sis\u00e4isen neuvonantajan” syntyminen edellytt\u00e4\u00e4 rationaalisen ja moraalisen sielunosan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni opiskelija hy\u00f6tyisi lukemiseen, kirjoittamiseen ja pohdiskeluun kannustavasta henkil\u00f6kohtaisesta valmentajasta. Emeritusprofessori Kari Uusikyl\u00e4n mielest\u00e4 korkeakouluopiskelijoita holhotaan kuitenkin jo liikaa (Pohjalainen 31.12.2010). ”Suorituksissakin joustetaan usein, ettei opiskelijalle vain tule paha mieli.” Uusikyl\u00e4n mukaan opiskelijat pyyt\u00e4v\u00e4t vaihtoehtoisia suoritustapoja esimerkiksi, koska tenttikirja ”on niin paksu ja vieraskielinen” tai koska ”tentin aikaan on Kanarian reissu”. Vaihtoehtoisia suoritustapoja pyydet\u00e4\u00e4n kuitenkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":489,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions\/489"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}