{"id":217,"date":"2011-02-02T11:11:50","date_gmt":"2011-02-02T09:11:50","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbcc3125ed05fbc11e2ae2bd3d09684cdb5cdb5"},"modified":"2019-12-19T07:41:45","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:45","slug":"tieteen-nakokulma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/02\/02\/tieteen-nakokulma\/","title":{"rendered":"Tieteen n\u00e4k\u00f6kulma"},"content":{"rendered":"
Kukin tiede tarkastelee todellisuutta omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan. T\u00e4m\u00e4 tunnettu ja kulunut v\u00e4ite sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kielikuvan, joka on monipuolisempi kuin milt\u00e4 ensi silm\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/div>\n
\n

N\u00e4k\u00f6kulma on kohteen \u00e4\u00e4ripisteist\u00e4 silm\u00e4\u00e4n piirrettyjen suorien v\u00e4linen kulma. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulman (eng. visual angle<\/em>, saks. Blickwinkel<\/em>, ruots. synvinkel<\/em>) kirjaimellinen, optiikassa ja geometriassa m\u00e4\u00e4ritelty merkitys.<\/p>\n

Kuvaannollisesti n\u00e4k\u00f6kulma tarkoittaa suhtautumis- tai tarkastelutapaa. Kun jonkin tieteen sanotaan tarkastelevan todellisuutta tietyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, tarkoitetaan kyseiselle tieteelle ominaista tarkastelutapaa ja kysymyksenasettelua.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6kulman englanninkielinen vastine point of view<\/em> (saks. Blickpunkt<\/em>, ruots. synpunkt<\/em>) tarkoittaa kirjaimellisesti n\u00e4k\u00f6pistett\u00e4 eli paikkaa, josta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tai katsotaan jotakin. Se voidaan suomentaa my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kannaksi ja perspektiiviksi.<\/p>\n

N\u00e4iden huomioiden perusteella n\u00e4k\u00f6kulman k\u00e4sitteeseen sis\u00e4ltyy osatekij\u00f6in\u00e4 1) katsojan positio (”paikka”) eli l\u00e4ht\u00f6kohta ja 2) siit\u00e4 avautuva n\u00e4k\u00f6ala (”sektori”) sek\u00e4 3) katsomisen eli tarkastelun tapa ja v\u00e4lineet. Tieteellisen tutkimuksen v\u00e4lineisiin kuuluvat muun muassa k\u00e4sitteet, teoriat ja menetelm\u00e4t, jotka ohjaavat tutkimusaiheen k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n

Jos siis halutaan selitt\u00e4\u00e4 jonkin tieteen erityisn\u00e4k\u00f6kulmaa todellisuuteen, tulee vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1) Mit\u00e4 alan tutkijan tulee ainakin tiet\u00e4\u00e4 ollakseen p\u00e4tev\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 ovat tieteenalan l\u00e4ht\u00f6kohdat ja perusoletukset? 2) Mik\u00e4 tutkijoita kiinnostaa omassa alassaan ja millaisiin asioihin tai todellisuuden piirteisiin he kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota? 3) Mit\u00e4 k\u00e4sitev\u00e4lineit\u00e4, teorioita ja tutkimusmenetelmi\u00e4 tieteenalalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti?<\/p>\n

N\u00e4ihin kysymyksiin vastaamalla tullaan samalla kuvanneeksi tieteenalan paradigmaa eli yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 oppirakennelmaa.\u00a0T\u00e4ss\u00e4 esitetyn analyysin perusteella paradigman muutos (eli Kuhnin sanoin ”tieteellinen vallankumous”) tarkoittaa tieteenalan l\u00e4ht\u00f6kohtien, rajojen ja tarkastelutapojen mullistusta.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kukin tiede tarkastelee todellisuutta omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan. T\u00e4m\u00e4 tunnettu ja kulunut v\u00e4ite sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kielikuvan, joka on monipuolisempi kuin milt\u00e4 ensi silm\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulma on kohteen \u00e4\u00e4ripisteist\u00e4 silm\u00e4\u00e4n piirrettyjen suorien v\u00e4linen kulma. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulman (eng. visual angle, saks. Blickwinkel, ruots. synvinkel) kirjaimellinen, optiikassa ja geometriassa m\u00e4\u00e4ritelty merkitys. Kuvaannollisesti n\u00e4k\u00f6kulma tarkoittaa suhtautumis- tai tarkastelutapaa. Kun jonkin tieteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-217","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=217"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":488,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions\/488"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}