{"id":216,"date":"2011-02-16T11:10:22","date_gmt":"2011-02-16T09:10:22","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbc8ed4f2ea5fbc11e287eb4d7a9b880de20de2"},"modified":"2019-12-19T07:41:39","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:39","slug":"nollatutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/02\/16\/nollatutkimus\/","title":{"rendered":"Nollatutkimus"},"content":{"rendered":"
”Nollatutkimus” on ik\u00e4vimpi\u00e4 arvioita, joita tutkija voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4n saada. Mit\u00e4 nollatutkimus on ja mit\u00e4 se ei ole?<\/div>\n
\n

Aloitan anekdootilla. Oppinut teologiyst\u00e4v\u00e4ni Sammeli Juntunen sanoi lectio praecursoriassaan<\/em> v\u00e4it\u00f6skirjaansa nollatutkimukseksi. Nelj\u00e4 ja puolisataa -sivuisen tutkimuksen aiheena oli Martti Lutherin k\u00e4sitys ei-mist\u00e4\u00e4n (Der Begriff des Nichts bei Luther<\/em>). Tutkimus arvioitiin laudaturin<\/em> arvoiseksi. Ei siis mik\u00e4\u00e4n nollatutkimus!<\/p>\n

Nollatutkimus on tuloksiltaan ennalta selv\u00e4 tai muutoin hy\u00f6dyt\u00f6n tutkimus. Tulokset ovat ennalta selvi\u00e4, jos ne perustuvat keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n tai ovat esimerkiksi arkikokemuksen tai aikaisemman tutkimuksen perusteella tunnettuja ja moneen kertaan vahvistettuja.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ilmaisema asia sis\u00e4ltyy keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4ss\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtiin. T\u00e4llaisia loogisia k\u00f6mm\u00e4hdyksi\u00e4 on tieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 kuitenkin suhteellisen v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n refereearvioijat huomaavat yleens\u00e4 karsia ne pois.<\/p>\n

Yleisempi nollatutkimuksen tyyppi on vanhojen tulosten toistaminen. Se uhkaa erityisesti deskriptiivisi\u00e4 eli kuvailuun painottuvia tutkimuksia. Tutkimus toistaa olemassa olevaa tietoa, jos se vain kuvailee, muttei selit\u00e4 tai problematisoi, mit\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4 sanotaan; mit\u00e4 muut tutkijat ovat sanoneet tai mit\u00e4 tutkija itse on aikaisemmin sanonut.<\/p>\n

Tutkimus voi kuitenkin olla tuloksellinen my\u00f6s vahvistamalla ep\u00e4varmoja tuloksia tai selvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jo tunnettua, mutta puutteellisesti ymm\u00e4rretty\u00e4. On aiheetonta sanoa nollatutkimukseksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sellaista, joka tekee tunnetuksi vaille ansaitsemaansa huomiota j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tuloksia.<\/p>\n

Jos tutkimustulosta pidet\u00e4\u00e4n yleisesti ep\u00e4yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai odotusten mukaisena, sen informaatioarvo l\u00e4hestyy nollaa. Informaatioarvo saattaa olla pieni my\u00f6s silloin, kun tulos j\u00e4\u00e4 irralliseksi eik\u00e4 liity mihink\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuteen tai kokonaisn\u00e4kemykseen.<\/p>\n

Nollatutkimukseksi leimataan helposti tulokset, jotka ovat arvioijan mielest\u00e4 hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 tai ep\u00e4kiinnostavia. Hy\u00f6ty ja kiinnostavuus ovat kuitenkin n\u00e4k\u00f6kulma- eli intressisidonnaisia ja taustatiedoista riippuvaisia. Jos siis tutkimustulos onkin yhdest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta hy\u00f6dyt\u00f6n, se voi olla toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, esimerkiksi tieteenalan teorianmuodostuksen kannalta t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Todelliset nollatutkimukset ovat harvinaisia.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Nollatutkimus” on ik\u00e4vimpi\u00e4 arvioita, joita tutkija voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4n saada. Mit\u00e4 nollatutkimus on ja mit\u00e4 se ei ole? Aloitan anekdootilla. Oppinut teologiyst\u00e4v\u00e4ni Sammeli Juntunen sanoi lectio praecursoriassaan v\u00e4it\u00f6skirjaansa nollatutkimukseksi. Nelj\u00e4 ja puolisataa -sivuisen tutkimuksen aiheena oli Martti Lutherin k\u00e4sitys ei-mist\u00e4\u00e4n (Der Begriff des Nichts bei Luther). Tutkimus arvioitiin laudaturin arvoiseksi. Ei siis mik\u00e4\u00e4n nollatutkimus! Nollatutkimus on […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-216","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":487,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions\/487"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}