{"id":215,"date":"2011-03-02T11:07:30","date_gmt":"2011-03-02T09:07:30","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbc27f0cc845fbc11e2ba5453a5eba60b8a0b8a"},"modified":"2019-12-19T07:41:32","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:32","slug":"opiskelija-opettaja-suhteen-parantaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/03\/02\/opiskelija-opettaja-suhteen-parantaminen\/","title":{"rendered":"Opiskelija\/opettaja-suhteen parantaminen"},"content":{"rendered":"
L\u00e4hitulevaisuudessa nuorten ik\u00e4luokat pienenev\u00e4t. Se lis\u00e4\u00e4 yliopistojen ja muiden oppilaitosten kilpailua uusista opiskelijoista. Hakijam\u00e4\u00e4rien lasku antaa samalla mahdollisuuden hieman v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opiskelijam\u00e4\u00e4ri\u00e4 opettajaa kohti.<\/div>\n
\n

Moneen kertaan on todettu, ett\u00e4 suomalaisissa yliopistoissa on opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden liian v\u00e4h\u00e4n opettajia. Se est\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaista ohjausta ja mestari-kis\u00e4lli -tyyppist\u00e4 koulutusta. Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori Oiva Ketonen kiinnitti t\u00e4h\u00e4n huomiota jo 1960-luvulla; h\u00e4n oli silloisen yliopistouudistuksen voimahahmo.<\/p>\n

Ketosen mielest\u00e4 yliopiston tulee olla ennen muuta henkil\u00f6kohtaisen kypsymisen ja syventymisen paikka. Yliopistokoulutuksen ydin on h\u00e4nen mukaansa opettajan ja opiskelijan henkil\u00f6kohtaisessa kohtaamisessa. Opiskelijan ja opettajan syventymist\u00e4 yhteisen ongelman \u00e4\u00e4relle ei ole korvattavissa muulla kasvatuksellisella metodilla. Ketonen vierasti ajatusta tutkintoja tehdasmaisesti syyt\u00e4v\u00e4st\u00e4, ep\u00e4persoonallisesta ja massaluentoihin tai ryhm\u00e4ty\u00f6h\u00f6n keskittyv\u00e4st\u00e4 yliopistosta (Osmo Lampinen, ”Oiva Ketonen korkeakoulupoliittisena vaikuttajana”, Tiedepolitiikka<\/em> 3\/2002, 44).<\/p>\n

Suomalaiset yliopistot hoitavat laajojen piirien sivist\u00e4mist\u00e4. Vaikka esimerkiksi Vaasan yliopisto painii perustutkinto-opiskelijoiden\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuna samassa sarjassa kuin maailman parhaana yliopistona pidetty yhdysvaltalainen Harvard, n\u00e4iden yliopistojen yhteiskunnalliset teht\u00e4v\u00e4t ovat erilaiset. Harvard on muun muassa suurten taloudellisten voimavarojensa ansiosta onnistunut kasvattamaan ja kokoamaan yhteen merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n Nobel-palkittuja tutkijoita. Suomalaisten yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ensisijaisesti verovaroin tehd\u00e4 korkeatasoista tutkimusta ja antaa yhdenvertaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista akateemista koulutusta mahdollisimman monelle.<\/p>\n

Sis\u00e4\u00e4nottom\u00e4\u00e4rien v\u00e4hent\u00e4misen mallia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, joka aikoo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aloituspaikkoja kymmenell\u00e4 prosentilla vuoteen 2015 menness\u00e4. Vaikkei n\u00e4in pieni v\u00e4hennys viel\u00e4 ratkaisevasti paranna opiskelija\/opettaja-suhdetta, suunta on oikea.<\/p>\n

Sis\u00e4\u00e4nottom\u00e4\u00e4rien v\u00e4hennykset ja tutkintotavoitteiden alentaminen tulee tehd\u00e4 ala- ja yliopistokohtaisen harkinnan perusteella, ei juustoh\u00f6yl\u00e4periaatteella. V\u00e4hennykset tulee tehd\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ett\u00e4 kaikki tieteenalat ja yliopistot ovat eri tavoin t\u00e4rkeit\u00e4. Samalla on vahvistettava yliopistojen perusrahoituksen s\u00e4ilyminen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nykytasolla.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hitulevaisuudessa nuorten ik\u00e4luokat pienenev\u00e4t. Se lis\u00e4\u00e4 yliopistojen ja muiden oppilaitosten kilpailua uusista opiskelijoista. Hakijam\u00e4\u00e4rien lasku antaa samalla mahdollisuuden hieman v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opiskelijam\u00e4\u00e4ri\u00e4 opettajaa kohti. Moneen kertaan on todettu, ett\u00e4 suomalaisissa yliopistoissa on opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4hden liian v\u00e4h\u00e4n opettajia. Se est\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaista ohjausta ja mestari-kis\u00e4lli -tyyppist\u00e4 koulutusta. Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori Oiva Ketonen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-215","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=215"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":486,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}