{"id":212,"date":"2011-04-13T11:01:53","date_gmt":"2011-04-13T08:01:53","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbb5f622e845fbb11e29bf1aba14ab9de21de21"},"modified":"2019-12-19T07:41:12","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:12","slug":"tutkimusahky","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/04\/13\/tutkimusahky\/","title":{"rendered":"Tutkimus\u00e4hky"},"content":{"rendered":"
Tutkijat joutuvat kulkemaan Skyllan ja Kharybdiksen v\u00e4list\u00e4: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden karille ajamista, toisaalta tutkimusten hetteikk\u00f6\u00f6n juuttumista.<\/div>\n
\n

Pelkk\u00e4 lukeminen on tuskin j\u00e4rkytt\u00e4nyt kenenk\u00e4\u00e4n mielenterveytt\u00e4. Silti jotkut ihmiset uskovat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 voi seota liiasta lukemisesta. Tutkija saattaa joskus todeta, ettei lis\u00e4lukeminen en\u00e4\u00e4 edist\u00e4 h\u00e4nen tutkimustaan, vaan pikemminkin mutkistaa sit\u00e4. Yh\u00e4 uusiin l\u00e4hteisiin, kirjoihin ja artikkeleihin perehtyminen ei riit\u00e4, vaan tutkijan pit\u00e4\u00e4 ideoida ja kirjoittaa my\u00f6s itse.<\/p>\n

Lukeminen on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tutkijan ty\u00f6ss\u00e4; kunnollista tutkimusta on mahdotonta tehd\u00e4 tuntematta tieteellist\u00e4 keskustelua.<\/p>\n

On arvioitu, ett\u00e4 90 prosenttia kaikista tutkijoista el\u00e4\u00e4 nykyisin. Siksi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosikymmenin\u00e4 kasvanut monilla tieteenaloilla valtavasti. Tutkimuskirjallisuuden paljous auttaa uusien tutkimusaiheiden ideoinnissa, mutta tekee my\u00f6s tutkimusty\u00f6st\u00e4 entist\u00e4 hankalampaa. Tutkijoiden on mahdotonta tuntea kaikkea omalla alallaan tehty\u00e4 tutkimusta, saati seurata tarkasti l\u00e4hitieteiden kehityst\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu tuottaa siis uuden tiedon lis\u00e4ksi ongelmia. Tutkija, joka haluaa pysy\u00e4 ajan hermolla, j\u00e4\u00e4 helposti vain lukemaan ja toistamaan muiden ajatuksia. T\u00e4llaisella katsaustyyppisell\u00e4 tutkimuksella on toki oma paikkansa ja merkityksens\u00e4 tieteess\u00e4. Yleiskatsausten esitt\u00e4minen on opetuksen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Tieteellisen tutkimuksen p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin uuden tiedon luominen pikemmin kuin jo esitettyjen tulosten ja ajatusten toistaminen.<\/p>\n

Tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ei ainakaan filosofiassa ole samassa suhteessa lis\u00e4nnyt todella t\u00e4rkeiden tulosten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tutkimusten suuresta joukosta l\u00f6ytyy kuitenkin joskus my\u00f6s kultajyvi\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen aiheuttaa paradoksaalisesti my\u00f6s tutkimuksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Moni tutkija pohtii aiheellisesti, kannattaako h\u00e4nt\u00e4 kiinnostavaa kysymyst\u00e4 en\u00e4\u00e4 tutkia, kun samaa aihepiiri\u00e4 on jo k\u00e4sitelty lukemattomissa muissa tutkimuksissa.<\/p>\n

Hyv\u00e4 tutkija seuraa riitt\u00e4v\u00e4sti oman alan ja muiden tieteenalojen keskusteluja, mutta uskaltaa my\u00f6s kysy\u00e4 uusia kysymyksi\u00e4 ja etsi\u00e4 omaper\u00e4isi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijat joutuvat kulkemaan Skyllan ja Kharybdiksen v\u00e4list\u00e4: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden karille ajamista, toisaalta tutkimusten hetteikk\u00f6\u00f6n juuttumista. Pelkk\u00e4 lukeminen on tuskin j\u00e4rkytt\u00e4nyt kenenk\u00e4\u00e4n mielenterveytt\u00e4. Silti jotkut ihmiset uskovat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 voi seota liiasta lukemisesta. Tutkija saattaa joskus todeta, ettei lis\u00e4lukeminen en\u00e4\u00e4 edist\u00e4 h\u00e4nen tutkimustaan, vaan pikemminkin mutkistaa sit\u00e4. Yh\u00e4 uusiin l\u00e4hteisiin, kirjoihin ja artikkeleihin perehtyminen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=212"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":483,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions\/483"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}