{"id":211,"date":"2011-04-27T11:00:56","date_gmt":"2011-04-27T08:00:56","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbb3d6b7c0e5fbb11e2a2f13b501dff0dc40dc4"},"modified":"2019-12-19T07:41:04","modified_gmt":"2019-12-19T05:41:04","slug":"elakoon-ylopisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/04\/27\/elakoon-ylopisto\/","title":{"rendered":"El\u00e4k\u00f6\u00f6n yl’opisto"},"content":{"rendered":"
Vaikka ”Gaudeamus igitur” on ennen muuta nuoruuden ja yliopistoyhteis\u00f6n ylistyslaulu, se muistuttaa my\u00f6s ihmisen kuolevaisuudesta.<\/div>\n
\n

Gaudeamus igitur<\/em> kuuluu erityisesti lakkiaisten, akateemisten valmistujaisten ja vapun ohjelmaan. Se lauletaan yleens\u00e4 latinaksi ja useimmiten lauletaan vain ensimm\u00e4inen ja nelj\u00e4s s\u00e4keist\u00f6. Kymmens\u00e4keist\u00f6inen Gaudeamus igitur<\/em> sis\u00e4ltyy saksalaisen Christian Wilhem Kindlebenin vuonna 1781 julkaisemaan opiskelijalaulukirjaan.<\/p>\n

Vanhimmat s\u00e4keist\u00f6t, toinen ja kolmas ovat per\u00e4isin keskiajalta. Ne k\u00e4sittelev\u00e4t el\u00e4m\u00e4n katoavaisuutta ja kuoleman v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Kuolevaisuudesta muistuttaminen tuo lauluun s\u00e4vykkyytt\u00e4 niin kuin valo on valoa vain pimeytt\u00e4 vasten.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 Gaudeamus igiturin<\/em> suomensi raumalainen murrekirjailija, professori ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Frans Hjalmar Nortamo (1860-1931). Uudemman suomennoksen tekij\u00e4 on laulaja, laulunopettaja ja sanoittaja Kyllikki Solanter\u00e4 (1908-1965). Alla ovat Kindlebenin, Nortamon ja Solanter\u00e4n versiot ensimm\u00e4isest\u00e4 ja nelj\u00e4nnest\u00e4 s\u00e4keist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

1<\/em> :,: Gaudeamus igitur, \/ iuvenes dum sumus! :,: \/ Post iucundam iuventutem, \/ post molestam senectutem \/ :,: nos habebit humus. :,:\u00a04<\/em> :,: Vivat academia, \/ vivant professores! :,: \/ Vivat membrum quodlibet, \/ vivant membra quaelibet, \/ :,: semper sint in flore! :,: (C. W. Kindleben)<\/p>\n

1<\/em> :,: Riemuitkaamme, viel\u00e4 on \/ suonissamme tulta! :,: \/ J\u00e4lkeen nuoruutemme armaan, \/ j\u00e4lkeen vanhuusajan harmaan \/ :,: meid\u00e4t perii multa. :,: 4<\/em> :,: El\u00e4k\u00f6\u00f6n yl’opisto, \/ opin ohjaajatki! :,: \/ El\u00e4k\u00f6\u00f6n sen veteraanit, \/ fuksit, civikset, betaanit, \/ :,: kukoistakoot ratki! :,: (Hj. Nortamo)<\/p>\n

1<\/em> :,: Riemurinnoin veikkoset \/ nuorna iloitkaamme, :,: \/ j\u00e4lkeen nuoruusvuosiemme \/ vanhuus saapuu vieraaksemme, \/ :,: kuolon kutsun saamme. :,: 4<\/em> :,: Terve akatemia, \/ terve opettajat! :,: \/ terve teille molemmille \/ tiedon, taidon antajille, \/ :,: terve armahat ajat! :,: (K. Solanter\u00e4)<\/p>\n

Nortamon suomennoksen alku on iskev\u00e4: ”Riemuitkaamme, viel\u00e4 on suonissamme tulta!” Vaikka h\u00e4nenkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 on muuten aika vapaa, s\u00e4keist\u00f6jen viimeisill\u00e4 riveill\u00e4 – ”meid\u00e4t perii multa” ja ”kukoistakoot ratki” – Nortamo seuraa alkuteksti\u00e4 uskollisemmin kuin Solanter\u00e4.<\/p>\n

Nortamon nelj\u00e4s s\u00e4keist\u00f6 tulkitsee opettajan teht\u00e4v\u00e4n aika nykyaikaisesti: opettaja on oppimisen ohjaaja pikemminkin kuin pelkk\u00e4 tiedonv\u00e4litt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka ”Gaudeamus igitur” on ennen muuta nuoruuden ja yliopistoyhteis\u00f6n ylistyslaulu, se muistuttaa my\u00f6s ihmisen kuolevaisuudesta. Gaudeamus igitur kuuluu erityisesti lakkiaisten, akateemisten valmistujaisten ja vapun ohjelmaan. Se lauletaan yleens\u00e4 latinaksi ja useimmiten lauletaan vain ensimm\u00e4inen ja nelj\u00e4s s\u00e4keist\u00f6. Kymmens\u00e4keist\u00f6inen Gaudeamus igitur sis\u00e4ltyy saksalaisen Christian Wilhem Kindlebenin vuonna 1781 julkaisemaan opiskelijalaulukirjaan. Vanhimmat s\u00e4keist\u00f6t, toinen ja kolmas ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-211","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/211"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=211"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/211\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":482,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/211\/revisions\/482"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=211"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=211"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=211"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}