{"id":210,"date":"2011-05-11T10:59:51","date_gmt":"2011-05-11T07:59:51","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fbb16aca6f65fbb11e2a0c3d9700348f70bf70b"},"modified":"2019-12-19T07:43:43","modified_gmt":"2019-12-19T05:43:43","slug":"tutkija-parhaassa-iassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/05\/11\/tutkija-parhaassa-iassa\/","title":{"rendered":"Tutkija parhaassa i\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
Nuori ja luova, vanha ja v\u00e4synyt ovat sanapareja, joilla kyseenalaisesti luonnehditaan eri-ik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4, muun muassa tutkijoita.<\/div>\n
\n

Er\u00e4s entinen kollegani sanoi, ett\u00e4 ihmisest\u00e4 tulee 40 ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 se, mik\u00e4 on tullakseen. H\u00e4n viittasi erityisesti ty\u00f6saavutuksiin, mutta tarkoitti my\u00f6s yleisemmin ihmisen kehityst\u00e4.<\/p>\n

Olen kollegani kanssa eri mielt\u00e4. Monien esimerkkien valossa ihmisen luovuudelta ja uudistumiskyvylt\u00e4 puuttuu yl\u00e4ik\u00e4raja.<\/p>\n

Silti kollegani mukaan useimmat tutkijat saavat aikaan merkitt\u00e4vimm\u00e4t tuloksensa nuorena; vanhemmiten he vain toistavat tai hiovat ideoitaan. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen tueksi on usein vedottu siihen, ett\u00e4 monet kuuluisat matemaatikot kuten Carl Friedrich Gauss, Bernhard Riemann, Kurt G\u00f6del ja John Nash ovat tehneet t\u00e4rkeimm\u00e4t keksint\u00f6ns\u00e4 alle 40-, jopa alle 30-vuotiaina.<\/p>\n

Nuoruuden kukoistukselle on monia syit\u00e4: Nuorilla on usein fyysisi\u00e4 voimavaroja enemm\u00e4n kuin varttuneemmilla. Nuorilla tutkijoilla on halu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kykyns\u00e4. He voivat my\u00f6s keskitty\u00e4 paremmin tutkimukseen, sill\u00e4 heill\u00e4 on yleens\u00e4 hallintoteht\u00e4vi\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja he opettavat v\u00e4hemm\u00e4n kuin monet vanhemmat kollegansa.<\/p>\n

Nuorten vahvuuksiin voi kuulua my\u00f6s ennakkoluulottomuus. Tutkijan kokemattomuuskin saattaa olla eduksi, sill\u00e4 kokematon uskaltaa kysy\u00e4 ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sellaista, mihin moni kokeneempi suhtautuisi varovaisesti. T\u00e4llainen uskallus vastaa Karl Popperin ihannetta, jonka mukaan tieteess\u00e4 tulee pyrki\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n rohkeita arvauksia, joita sitten koetetaan ankarasti kumota.<\/p>\n

Monet tutkijat tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4ty\u00f6ns\u00e4 kuitenkin vasta varttuneempina. Sillekin on syyns\u00e4: Varttunut tutkija tuntee hyvin tieteenalansa keskustelut, kysymyksenasettelut ja tutkimuksen aukot. H\u00e4n on usein harjaantunut kirjoittaja ja tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 alalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja kiinnostavaa.<\/p>\n

Immanuel Kant (1724-1804) oli 56-vuotias julkaistessaan ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4teoksensa Puhtaan j\u00e4rjen kritiikin<\/em> (1781). Jaakko Hintikka, suomalaisista nykyfilosofeista kansainv\u00e4lisesti tunnetuin, tutkii ja kirjoittaa yli 80-vuotiaana yh\u00e4 aktiivisesti.<\/p>\n

Ei ole olemassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 sille, mink\u00e4 ik\u00e4isen\u00e4 tutkija tekee t\u00e4rkeimm\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nuori ja luova, vanha ja v\u00e4synyt ovat sanapareja, joilla kyseenalaisesti luonnehditaan eri-ik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4, muun muassa tutkijoita. Er\u00e4s entinen kollegani sanoi, ett\u00e4 ihmisest\u00e4 tulee 40 ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 se, mik\u00e4 on tullakseen. H\u00e4n viittasi erityisesti ty\u00f6saavutuksiin, mutta tarkoitti my\u00f6s yleisemmin ihmisen kehityst\u00e4. Olen kollegani kanssa eri mielt\u00e4. Monien esimerkkien valossa ihmisen luovuudelta ja uudistumiskyvylt\u00e4 puuttuu yl\u00e4ik\u00e4raja. Silti […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-210","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=210"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":481,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210\/revisions\/481"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}