{"id":208,"date":"2011-06-08T10:55:58","date_gmt":"2011-06-08T07:55:58","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fba8bdc49465fba11e2a2f13b501dff0dc40dc4"},"modified":"2019-12-19T07:33:54","modified_gmt":"2019-12-19T05:33:54","slug":"yliopistojen-kolmas-tehtava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/06\/08\/yliopistojen-kolmas-tehtava\/","title":{"rendered":"Yliopistojen kolmas teht\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"
Yliopistot vaikuttavat yhteiskuntaan ennen kaikkea tutkimuksella ja opetuksella.<\/div>\n
\n

Yliopistojen perinteisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ovat perustutkimus ja ylin opetus. Nykyisin mukaan luetaan my\u00f6s yhteiskunnallinen vaikuttaminen. ”[Y]liopistojen tulee \u2026 toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”, sanoo yliopistolaki (1 luku \u00a7 2).<\/p>\n

Yhteiskunnallisena vaikuttamisena pidet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 tutkijat ja opettajat pit\u00e4v\u00e4t yleis\u00f6luentoja, kirjoittavat yleistajuisia artikkeleita ja esiintyv\u00e4t tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4. Yhteiskunnallista vaikuttamista on my\u00f6s tutkimukseen tai opetukseen liittyv\u00e4 yhteisty\u00f6 viranomaisten ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa sek\u00e4 osallistuminen yliopiston tai tieteenalan edustajana erilaisten yhdistysten ja valtuuskuntien toimintaan.<\/p>\n

Soveltava tutkimus sek\u00e4 yrityksiss\u00e4 ja muissa organisaatioissa teht\u00e4v\u00e4 kehitysty\u00f6 nojaavat ratkaisevasti perustutkimuksen osaamiseen ja tuloksiin. Siten yhteiskuntaa palvelee my\u00f6s sellainen yliopistotutkimus, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ensisijaisesti muuhun kuin teknisiin, taloudellisiin tai muihin sovelluksiin.<\/p>\n

Yliopisto-opetus palvelee suomalaista yhteiskuntaa valmistamalla vuosittain tuhansia maistereita, satoja lisensiaatteja ja puolitoistatuhatta tohtoria. My\u00f6s yliopistojen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennyskoulutukseen ja avoimen yliopiston koulutukseen osallistuu vuosittain suuri joukko suomalaisia. Yliopistoista valmistuneet ty\u00f6llistyv\u00e4t niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille, kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti. N\u00e4in yliopisto-opetus palvelee koko yhteiskuntaa.<\/p>\n

Tavan takaa kuulee sanottavan, ett\u00e4 vientiteollisuus on Suomen kansantalouden veturi, jonka kunnosta on pidett\u00e4v\u00e4 huolta. Samaan hengenvetoon varoitetaan, ettei julkisen sektorin pid\u00e4 liian hanakasti k\u00e4yd\u00e4 yksityisen kukkarolla. T\u00e4llaiset kommentit antavat kuvan, ett\u00e4 julkinen sektori on tuottamaton menoautomaatti. T\u00e4llainen n\u00e4kemys on sokea tai tarkoituksellisen harhaanjohtava.<\/p>\n

Yksityinen sektori, vientiteollisuus mukaan luettuna, edellytt\u00e4\u00e4 toimivaa ja tehokasta julkista sektoria, johon my\u00f6s yliopistot kuuluvat julkisoikeudellisina laitoksina. Julkisen ja yksityisen sektorin suhde on kaksisuuntainen. T\u00e4m\u00e4n suhteen tukeminen ja kehitt\u00e4minen on yliopistojen kolmas teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopistot vaikuttavat yhteiskuntaan ennen kaikkea tutkimuksella ja opetuksella. Yliopistojen perinteisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ovat perustutkimus ja ylin opetus. Nykyisin mukaan luetaan my\u00f6s yhteiskunnallinen vaikuttaminen. ”[Y]liopistojen tulee \u2026 toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”, sanoo yliopistolaki (1 luku \u00a7 2). Yhteiskunnallisena vaikuttamisena pidet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 tutkijat ja opettajat pit\u00e4v\u00e4t yleis\u00f6luentoja, […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":436,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/436"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}