{"id":205,"date":"2011-08-31T10:53:18","date_gmt":"2011-08-31T07:53:18","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fba2c3704865fba11e28bacd3430e6befbdefbd"},"modified":"2019-12-19T07:33:33","modified_gmt":"2019-12-19T05:33:33","slug":"tieteen-paikallisuus-ja-ruumiillisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/08\/31\/tieteen-paikallisuus-ja-ruumiillisuus\/","title":{"rendered":"Tieteen paikallisuus ja "ruumiillisuus""},"content":{"rendered":"
Vaikka tieteellinen tutkimus ei ole paikkaan sidottua, yliopiston sijainnilla, rakennuksilla ja ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. N\u00e4in on helppo sanoa varsinkin Vaasassa, jossa on Suomen kaunein yliopistokampus.<\/div>\n
\n

Yksi tieteellisen tutkimuksen normeista on universaalisuus, jonka mukaan tieteellisten v\u00e4itteiden arvioinnin tulee perustua tutkijan henkil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista riippumattomiin, yleisp\u00e4teviin kriteereihin. T\u00e4h\u00e4n normiin liittyy k\u00e4sitys, ett\u00e4 eri tutkijoiden tulisi ”muiden asioiden pysyess\u00e4 muuttumatta” saada samasta kohteesta sama tulos. Jos eri tutkijat saavat toisistaan riippumatta saman tuloksen, tutkimuksen luotettavuus vahvistuu.<\/p>\n

Universaalisuusnormi ei tietenk\u00e4\u00e4n sulje pois paikallisten aiheiden tutkimusta. Esimerkiksi pohjalaisten yritysten johtamisstrategioita voivat ainakin periaatteessa tutkia yht\u00e4 lailla Vaasan kuin vaikkapa Melbournen yliopiston tutkijat. Ei siis ole olemassa erityist\u00e4 vaasalaista tai melbournelaista tiedett\u00e4, vaan ollakseen tiedett\u00e4 tutkimuksen on miss\u00e4 tahansa harjoitettuna t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 samat yleiset kriteerit, joita ovat muun muassa objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys.<\/p>\n

Eri yliopistoissa teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella on kuitenkin aina my\u00f6s paikallisia erityispiirteit\u00e4, jotka liittyv\u00e4t muun muassa aihevalintoihin, menetelmiin, esitystapaan ja muihin perinteisiin. Lis\u00e4ksi kaiken inhimillisen toiminnan ja siten my\u00f6s tieteellisen tutkimuksen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja siksi usein huomiota vaille j\u00e4\u00e4v\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on ihmisen ruumiillisuudesta johtuva ”paikallisuus”.<\/p>\n

Ranskalainen filosofi Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) k\u00e4sittelee ruumiillisuuden merkityst\u00e4 ihmisen havaintokokemukselle ja maailmassa olemiselle. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 tietoisuus on aina ruumiin tietoisuutta ja ett\u00e4 ruumis m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulman maailmaan. Koskettaminen ja tarttuminen ovat havaintokokemuksessa merkityksellisi\u00e4, koska koskettaminen kertoo kohteen laadusta, mutta my\u00f6s sen, ett\u00e4 jokin esine on jossain paikassa suhteessa havaitsijan ruumiiseen.<\/p>\n

Oman kehomme lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4mme erilaisiin teht\u00e4viin monia muita v\u00e4lineit\u00e4 kuten ty\u00f6kaluja, koneita, rakennuksia, merkkej\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4, jotka ovat er\u00e4\u00e4nlaisia kehon jatkeita. Vaikka mielikuva omasta ruumiista ankkuroi yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulman maailmaan, kieli, k\u00e4sitteet ja ymp\u00e4rist\u00f6 tekev\u00e4t tuosta n\u00e4k\u00f6kulmasta muuttuvan ja kulttuuripitoisen. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyv\u00e4n vaikutuksen takia my\u00f6s ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on tieteellisen tutkimuksen kannalta merkityst\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka tieteellinen tutkimus ei ole paikkaan sidottua, yliopiston sijainnilla, rakennuksilla ja ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. N\u00e4in on helppo sanoa varsinkin Vaasassa, jossa on Suomen kaunein yliopistokampus. Yksi tieteellisen tutkimuksen normeista on universaalisuus, jonka mukaan tieteellisten v\u00e4itteiden arvioinnin tulee perustua tutkijan henkil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista riippumattomiin, yleisp\u00e4teviin kriteereihin. T\u00e4h\u00e4n normiin liittyy k\u00e4sitys, ett\u00e4 eri tutkijoiden tulisi ”muiden asioiden pysyess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-205","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":433,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205\/revisions\/433"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}