{"id":1980,"date":"2020-09-16T07:39:59","date_gmt":"2020-09-16T04:39:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=1980"},"modified":"2020-09-16T19:07:25","modified_gmt":"2020-09-16T16:07:25","slug":"ollako-vai-eiko-olla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/09\/16\/ollako-vai-eiko-olla\/","title":{"rendered":"Ollako vai eik\u00f6 olla"},"content":{"rendered":"<p>Uhattuna on ihmiskunnankin tulevaisuus.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/ulkomaat\/art-2000006527830.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">K\u00e4ynniss\u00e4 on joukkosukupuutto<\/a>, joka on pahin 66 miljoonaan vuoteen. Silloin meteoriitin iskeytymisest\u00e4 Maahan seurasi dinosaurukset tuhonnut katastrofi.<\/p>\n<p>Joukkosukupuutto on kaikin puolin huono uutinen. Yksi nettikommentoijista pohtii sit\u00e4 lasten hankkimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta seuraavasti:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">Niin, miksi tehd\u00e4 lapsia? Luonnosta saa enemm\u00e4n iloa. Jos rakastaa lapsia, ne j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ne eiv\u00e4t k\u00e4rsi ja kuole. Kuolla kuitenkin pit\u00e4\u00e4 ja yleens\u00e4 kuollaan sairaana eik\u00e4 terveen\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 palasi mieleeni vuosia sitten lukemani David Benatarin kirja <em>Better Never to Have Been: The Harm of Coming into Existence<\/em> (Clarendon Press, Oxford 2006). Se on kenties h\u00e4mment\u00e4vint\u00e4, mit\u00e4 olen koskaan lukenut. Benatarin rinnalla Pentti Linkola (1932\u20132020) tuntui hempe\u00e4lt\u00e4 filantroopilta.<\/p>\n<p>Benatar puolustaa <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/world\/2019\/nov\/14\/anti-natalists-childfree-population-climate-change\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">antinatalismia<\/a> eli k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan el\u00e4m\u00e4 on kaikkea muuta kuin lahja. Parempi jos ei olisi koskaan syntynytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Her\u00e4\u00e4 kysymys, k\u00e4rsiik\u00f6 Benatar vakavasta masennuksesta. Vai onko outo \u00e4\u00e4ripessimistinen liike aivopessyt h\u00e4net synk\u00e4ll\u00e4 sanomallaan?<\/p>\n<p>Sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse. Benatar perustelee hyvin eleett\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on kulkemista k\u00e4rsimyksest\u00e4 k\u00e4rsimykseen. Niin on siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtuu my\u00f6s onnellisia hetki\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka ei jakaisi Benatarin k\u00e4sityst\u00e4, voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisista kokemuksista ja l\u00e4ht\u00f6kohdista se on per\u00e4isin: sielt\u00e4, mist\u00e4 on syntynyt sellaista kirjallisuutta kuin Gilgamesh, Job ja Saarnaaja sek\u00e4 Sofokleen n\u00e4ytelm\u00e4t. Sielt\u00e4, mist\u00e4 Schopenhauer ja Heidegger ovat filosofiansa ammentaneet.<\/p>\n<p>Benatarin mukaan on v\u00e4\u00e4rin siitt\u00e4\u00e4 ja synnytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n joutuvia olentoja. Syntyminen aiheuttaa ihmiselle vakavaa haittaa. Jos ei syntyisi, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4rsisi. Sama koskee my\u00f6s el\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n<p>Suuri, ellei suurin, osa ihmisist\u00e4 kuitenkin uskoo ainakin hetkitt\u00e4in, ett\u00e4 oli parempi synty\u00e4 kuin j\u00e4\u00e4d\u00e4 syntym\u00e4tt\u00e4. On toki \u2013 ehk\u00e4 jopa kasvavassa m\u00e4\u00e4rin \u2013 niit\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t halua hankkia lapsia ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4 tai sen vuoksi, ett\u00e4 maailma on paha paikka. Merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n on kuitenkin niit\u00e4, jotka jakavat Benatarin k\u00e4sityksen: jo pelkk\u00e4 syntyminen on vakava haitta ja vahinko.<\/p>\n<p>Benatarin yksinkertaiselta kuulostava idea on siis, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on k\u00e4rsimyst\u00e4, jota ei olisi, jos ei el\u00e4isi. Siksi on parempi olla olematta.<\/p>\n<p>Benatar kielt\u00e4\u00e4 kuitenkin itsemurhan. Itsemurha vain lis\u00e4isi l\u00e4heisten k\u00e4rsimyst\u00e4. Parempi on hiljaa k\u00e4rsi\u00e4 el\u00e4m\u00e4, joka on osaksi tullut.<\/p>\n<p>Benatarin mukaan psykologinen tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ihmiset systemaattisesti yliarvioivat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 laadun. Siksi ihmiset ovat immuuneja v\u00e4itteelle, ett\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n paljon.<\/p>\n<p>Kuten voi arvata, Benatarin k\u00e4sitys abortista on toiselta planeetalta kuin abortin vastustajien. H\u00e4n ei vain puolusta aborttioikeutta, vaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on aina v\u00e4\u00e4rin hankkia lapsia.<\/p>\n<p>Benatarin hahmotteleman antinatalismin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 olisi parempi, jos ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, kuten dinosaurukset. Benatarin mielest\u00e4 liikakansoitus on vakava ongelmaa, mutta ei vain ekologisista syist\u00e4, vaan juuri siksi, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on pohjimmiltaan k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/p>\n<p>Benatarin k\u00e4sitys on niin ankara ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, ett\u00e4 siihen on vaikea suhtautua vakavasti. Halpaa kritiikki\u00e4 olisi sanoa, ett\u00e4 kirjoittaja on pelle eik\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4sitystens\u00e4 arvostelu maksa vaivaa. Vaakakupin toisella puolella painaa se, ett\u00e4 Benatarin kirjan on julkaissut kansainv\u00e4linen huippukustantaja. Filosofiseen tapaan Benatar haastaa totutut oletukset ja itsest\u00e4\u00e4nselvyydet.<\/p>\n<p>Benatarin k\u00e4sityst\u00e4 voidaan kritisoida ainakin kahta p\u00e4\u00e4tiet\u00e4. Ensimm\u00e4inen suhteellistaa k\u00e4rsimyksen tuhovoiman \u2013 sen, ett\u00e4 k\u00e4rsimys vie el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 arvon. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita silmien ummistamista k\u00e4rsimykselt\u00e4 ja kauheuksilta, vaan niiden asettamista ihmiskunnan ja elokeh\u00e4n kokonaiskuvassa yhdeksi, joskin hyvin voimakkaaksi s\u00e4vyksi muiden joukossa. T\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen tien kulkija voi ehk\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen taistella k\u00e4rsimyst\u00e4 vastaan ja lievitt\u00e4\u00e4 muiden k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/p>\n<p>Toinen tie alkaa seuraavista l\u00e4ht\u00f6kuopista: el\u00e4m\u00e4nhalu on vahva, biologisille perustarpeille pohjautuva vietti, ja ihmisill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n arvosta vahva vaistonvarainen ja kulttuurin p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys. Yritys kumota t\u00e4t\u00e4 vietti\u00e4 ja k\u00e4sityst\u00e4 on ep\u00e4uskottava ja marginaaliin tuomittu. Joku voi ajatella, ett\u00e4 samasta syyst\u00e4 ep\u00e4uskottavaa ja marginaalista on puhe siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi luopua talouskasvun tavoittelusta.<\/p>\n<p>Joku saattaa pohtia, miten Benatarin k\u00e4sitys lasten hankkimisen v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 on yhdistett\u00e4viss\u00e4 siihen, ett\u00e4 kullakin yksil\u00f6ll\u00e4 on oikeus el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Biologit varoittavat, ett\u00e4 luonnon monimuotoisuus katoaa kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":1983,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1980","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/09\/16\/ollako-vai-eiko-olla\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-09-16T07:39:59+03:00\">16.09.2020<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/09\/16\/ollako-vai-eiko-olla\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/09\/sisyfos_1548-49-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/09\/sisyfos_1548-49-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/09\/sisyfos_1548-49-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1980"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1980"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2016,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1980\/revisions\/2016"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}