{"id":198,"date":"2011-11-23T10:41:19","date_gmt":"2011-11-23T08:41:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb87fba97b45fb811e29062e91148a903950395"},"modified":"2019-12-19T07:32:48","modified_gmt":"2019-12-19T05:32:48","slug":"tutkimusryhmien-yhtenaisyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2011\/11\/23\/tutkimusryhmien-yhtenaisyys\/","title":{"rendered":"Tutkimusryhmien yhten\u00e4isyys"},"content":{"rendered":"
Suomen Akatemia ja muut suuret tutkimusrahoittajat ohjaavat tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta ryhmiss\u00e4. Eri tieteenalojen ominaislaadun ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on hy\u00f6dyllist\u00e4 pohtia, miksi tutkimusryhmi\u00e4 on perinteisesti syntynyt enemm\u00e4n esimerkiksi kauppatieteisiin ja tekniikan aloille kuin vaikkapa kieltentutkimukseen.<\/div>\n
\n

Tutkimusryhmien syntyminen on riippuvaista ensinn\u00e4kin rahoituksen l\u00e4hteist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Yritykset rahoittavat erityisesti tekniikan, kauppatieteiden ja l\u00e4\u00e4ketieteen tutkimusta. Monet suuryritykset panostavat paljon tutkimukseen ja niiden voi olettaa tukevan mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s ryhmiss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n

My\u00f6s itse tutkimusaiheilla ja -kohteilla voi olla ominaisuuksia, jotka ohjaavat tutkimusryhmien perustamiseen enemm\u00e4n joillakin aloilla kuin toisilla. Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimus edellytt\u00e4\u00e4 usein kalliita laitteita, joita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kannattaa palkata tutkijaryhm\u00e4. Samojen luonnonlakien alaisuuteen perustuva mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja teknisi\u00e4 ja k\u00e4sitteellisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 voi tuoda luonnontieteellisen tutkimushankkeen osa-aiheisiin tarvittavaa yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Kauppa- ja taloustieteiss\u00e4 tutkimusryhmien yhten\u00e4isyys syntyy usein paitsi samaa aihepiiri\u00e4 koskevien tapaustutkimusten tekemisest\u00e4 my\u00f6s samoista psykologisista laeista ja k\u00e4sitteist\u00e4, jotka koskevat kaupan ja talouden ilmi\u00f6iden kuten kuluttajien tai osakemarkkinoiden k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Yhteiskunta- ja oikeustieteellisten tutkimusryhmien osa-aiheita voi my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 esimerkiksi sama lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tai yhteis\u00f6llinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

Kauppatieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat usein temaattisia ja koskevat laajoja aiheita, jolloin niiden k\u00e4sittelyyn voi hyvin sopia ryhm\u00e4ty\u00f6. Humanistisilla aloilla on taas melko tavallista niin sanottu ”ukkotutkimus”, josta esimerkkej\u00e4 ovat yksitt\u00e4isten kirjailijoiden tuotannon analyysit. Hyvin tuotteliaiden ja t\u00e4rkein\u00e4 pidettyjen kirjailijoiden tutkimukseen voidaan kuitenkin valjastaa tutkijaryhm\u00e4.<\/p>\n

Humanististen alojen kuten historian, kielten ja kirjallisuuden yksitt\u00e4iset tutkimusaiheet ovat usein niin idiografisia eli yksitt\u00e4istapauksia koskevia, ett\u00e4 yhten\u00e4isten tutkimusryhmien kokoaminen vaatii paljon k\u00e4sitteellist\u00e4 ”rakennusty\u00f6t\u00e4”. Humanistisen tutkimusryhm\u00e4n syntymiselle voi siksi olla kynnyskysymys, kyet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen osa-aiheiden tarkasteluun luomaan yhteisi\u00e4 k\u00e4sitev\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Akatemia ja muut suuret tutkimusrahoittajat ohjaavat tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta ryhmiss\u00e4. Eri tieteenalojen ominaislaadun ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on hy\u00f6dyllist\u00e4 pohtia, miksi tutkimusryhmi\u00e4 on perinteisesti syntynyt enemm\u00e4n esimerkiksi kauppatieteisiin ja tekniikan aloille kuin vaikkapa kieltentutkimukseen. Tutkimusryhmien syntyminen on riippuvaista ensinn\u00e4kin rahoituksen l\u00e4hteist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Yritykset rahoittavat erityisesti tekniikan, kauppatieteiden ja l\u00e4\u00e4ketieteen tutkimusta. Monet suuryritykset panostavat paljon tutkimukseen ja niiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-198","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":426,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions\/426"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}