{"id":193,"date":"2012-02-01T10:36:00","date_gmt":"2012-02-01T08:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb7d94e825a5fb711e28765411a7c042edf2edf"},"modified":"2019-12-19T07:32:13","modified_gmt":"2019-12-19T05:32:13","slug":"tutkijan-suhde-tutkimusaiheeseensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/02\/01\/tutkijan-suhde-tutkimusaiheeseensa\/","title":{"rendered":"Tutkijan suhde tutkimusaiheeseensa"},"content":{"rendered":"
Joskus kuulee ihmetelt\u00e4v\u00e4n, miten kukaan voi olla kiinnostunut jostain tutkimusaiheesta.<\/div>\n
\n

Tutkimusmaailmaa ulkopuolelta tarkastelevan voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 jossain irralliselta tai ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliselt\u00e4 vaikuttavassa tutkimusaiheessa on niin kiinnostavaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kannattaa tutkia. Jotkut tutkimuskysymykset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maallikon ihmettely\u00e4 pikkumaisuudellaan, toiset taas n\u00e4enn\u00e4isell\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyydell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tutkimusaiheen mielekkyytt\u00e4 koskevat ep\u00e4ilyt perustuvat usein taustatiedon puutteeseen. Jopa saman alan kollegat ep\u00e4ilev\u00e4t joskus toistensa tutkimusaiheiden mielekkyytt\u00e4 ja kiinnostavuutta. Syyt ovat moninaisia eiv\u00e4tk\u00e4 ne aina perustu huolelliseen arviointiin. Jos kriitikko perehtyisi tutkimusaiheeseen yht\u00e4 hyvin kuin tutkimuksen tekij\u00e4, arvostelu saattaisi vaihtua kiinnostukseen.<\/p>\n

Tutkimusty\u00f6t\u00e4 voi merkitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tutkija on aidosti kiinnostunut tutkimusaiheestaan. Tutkimusta voi kuitenkin tehd\u00e4, vaikka aihe ei juuri kiinnostaisi. Kiinnostus voi my\u00f6s her\u00e4t\u00e4 tutkimuksen tekemisen my\u00f6t\u00e4. Niinp\u00e4 aihe, joka tuntuu aluksi vieraalta ja ep\u00e4kiinnostavalta, voi ty\u00f6n vauhtiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 alkaa kiinnostaa tosi paljon. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s monen graduntekij\u00e4n kokemus.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4t tieteelliset l\u00f6yd\u00f6t ja tulokset perustuvat usein tutkimukseen, josta tutkija on ollut aidosti kiinnostunut. Kiinnostus vaikuttaa siis tutkimuksen laatuun usein my\u00f6nteisesti. Toisaalta voimakas henkil\u00f6kohtainen kiinnostus yhdistyneen\u00e4 j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n esiymm\u00e4rrykseen saattaa vinouttaa ja ohjata tutkimusta ongelmallisesti.<\/p>\n

Jotkut tutkimusaiheet voivat olla tutkijalle jopa eksistentiaalisesti ja katsomuksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4. On yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 suuri etuoikeus ty\u00f6skennell\u00e4 t\u00e4llaisten kysymysten parissa. Toisaalta voimakkaan tutkimuskiinnostuksen sivuvaikutusta on se, ett\u00e4 tutkijan voi olla vaikea erottaa ty\u00f6t\u00e4 ja vapaa-aikaa toisistaan, ajatukset kun askaroivat lomallakin tutkimuskysymysten parissa. L\u00e4heiset ihmiset, perhe ja yst\u00e4v\u00e4t voivat k\u00e4rsi\u00e4 siit\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hyvin ongelmallisena.<\/p>\n

Tutkimuksen kiinnostavuus on tutkijan ty\u00f6ss\u00e4 syv\u00e4n tyydytyksen l\u00e4hde. Se ei kuitenkaan poista sit\u00e4, ett\u00e4 tutkimusty\u00f6h\u00f6n liittyy my\u00f6s monia kriisej\u00e4: ep\u00e4varmuutta, ep\u00e4onnistumisia, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus kuulee ihmetelt\u00e4v\u00e4n, miten kukaan voi olla kiinnostunut jostain tutkimusaiheesta. Tutkimusmaailmaa ulkopuolelta tarkastelevan voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 jossain irralliselta tai ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliselt\u00e4 vaikuttavassa tutkimusaiheessa on niin kiinnostavaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kannattaa tutkia. Jotkut tutkimuskysymykset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maallikon ihmettely\u00e4 pikkumaisuudellaan, toiset taas n\u00e4enn\u00e4isell\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyydell\u00e4\u00e4n. Tutkimusaiheen mielekkyytt\u00e4 koskevat ep\u00e4ilyt perustuvat usein taustatiedon puutteeseen. Jopa saman alan kollegat ep\u00e4ilev\u00e4t joskus […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-193","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=193"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":421,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions\/421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}