{"id":192,"date":"2012-02-15T10:36:00","date_gmt":"2012-02-15T08:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb7c269f5745fb711e2a6da9bcba1ccdec3dec3"},"modified":"2019-12-19T07:32:05","modified_gmt":"2019-12-19T05:32:05","slug":"filosofeja-pohjanmaalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/02\/15\/filosofeja-pohjanmaalta\/","title":{"rendered":"Filosofeja Pohjanmaalta"},"content":{"rendered":"
Pohjanmaalta on tullut paljon merkitt\u00e4vi\u00e4 filosofeja.<\/div>\n
\n

Eino Kaila (1890-1958) syntyi Alaj\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4n toimi filosofian professorina Turussa ja Helsingiss\u00e4 ja erikoistui filosofian lis\u00e4ksi psykologiaan. Kailalla oli l\u00e4heiset yhteydet 1900-luvun alkupuolen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n filosofian koulukuntaan Wienin piiriin, jonka tavoin h\u00e4n erotti tieteen ja ep\u00e4tieteen tarkasti toisistaan. H\u00e4n kannatti verifikaatioperiaatetta, jonka mukaan mielekk\u00e4it\u00e4 lauseita ovat vain ne, jotka voidaan kokemusper\u00e4isesti todentaa tai kumota. Kaila oli valovoimainen luennoitsija. Syv\u00e4henkinen el\u00e4m\u00e4<\/em> on h\u00e4nen tunnetuin teoksensa.<\/p>\n

Oiva Ketonen (1913-2000) syntyi Teuvalla. H\u00e4n aloitti akateemisen uransa logiikan ja matematiikan parissa, mutta keskittyi my\u00f6hemmin aatehistoriallisiin ja tieteenfilosofisiin kirjoituksiin. Ketonen nimitettiin vuonna 1951 Eino Kailan j\u00e4lkeen Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professoriksi, miss\u00e4 virassa h\u00e4n toimi vuoteen 1977 asti. Vuonna 1980 h\u00e4n sai akateemikon arvonimen. Tutkijanuransa ohella Ketonen kuuluu sodanj\u00e4lkeisen ajan merkitt\u00e4vimpiin korkeakoulupolitiikan vaikuttajiin.<\/p>\n

Ingmar P\u00f6rn (s. 1935) on kotoisin Vaasasta. H\u00e4n on filosofian ruotsikielinen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. P\u00f6rn ty\u00f6skenteli l\u00e4hes parikymment\u00e4 vuotta Britanniassa, Oxfordissa ja Birminghamin yliopistossa. H\u00e4n on logiikan sek\u00e4 terveyden ja l\u00e4\u00e4ketieteen filosofian erikoistuntija.<\/p>\n

Timo Airaksinen (s. 1947) on kotoisin Vaasasta. H\u00e4n on etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori Helsingin yliopistossa. Airaksinen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka ty\u00f6t k\u00e4sittelev\u00e4t laajaa aihekirjoa kuten tekniikkaa, minuutta, onnellisuutta, vanhuutta ja rakkautta.<\/p>\n

Simo Knuuttila (s. 1947) on kotoisin Per\u00e4sein\u00e4joelta. H\u00e4n on teologisen etiikan ynn\u00e4 uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopistossa. Knuuttila on kansainv\u00e4lisesti tunnettu antiikin ja keskiajan filosofian tutkija. H\u00e4n toimi pitk\u00e4\u00e4n akatemiaprofessorina ja johtaa edelleen huippuyksikk\u00f6\u00e4, joka keskittyy filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimukseen. H\u00e4nen saavutuksensa osoittavat, ett\u00e4 pienelt\u00e4kin tutkimusalalta voidaan nousta kansainv\u00e4liseen k\u00e4rkeen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 filosofit ovat mentaliteetiltaan ja tutkimussuuntautuneisuudeltaan niin erilaisia, ett\u00e4 olisi perusteetonta puhua erityisest\u00e4 pohjalaisesta filosofisesta mielenlaadusta, jos sit\u00e4 nyt kukaan on vakavasti ehdottanutkaan.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjanmaalta on tullut paljon merkitt\u00e4vi\u00e4 filosofeja. Eino Kaila (1890-1958) syntyi Alaj\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4n toimi filosofian professorina Turussa ja Helsingiss\u00e4 ja erikoistui filosofian lis\u00e4ksi psykologiaan. Kailalla oli l\u00e4heiset yhteydet 1900-luvun alkupuolen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n filosofian koulukuntaan Wienin piiriin, jonka tavoin h\u00e4n erotti tieteen ja ep\u00e4tieteen tarkasti toisistaan. H\u00e4n kannatti verifikaatioperiaatetta, jonka mukaan mielekk\u00e4it\u00e4 lauseita ovat vain ne, jotka voidaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":420,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}