{"id":190,"date":"2012-03-14T10:33:00","date_gmt":"2012-03-14T08:33:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb757d056045fb711e28bacd3430e6befbdefbd"},"modified":"2019-12-19T07:31:53","modified_gmt":"2019-12-19T05:31:53","slug":"yliopisto-minuuden-rakennustyomaana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/03\/14\/yliopisto-minuuden-rakennustyomaana\/","title":{"rendered":"Yliopisto minuuden rakennusty\u00f6maana"},"content":{"rendered":"
Minuuden rakentamista voi osuvammin verrata Iisakinkirkon kuin talopaketin pystytt\u00e4miseen.<\/div>\n
\n

Filosofi Oiva Ketonen kirjoitti yliopisto-opiskeluun kuuluvasta minuuden rakentamisesta seuraavasti:<\/p>\n

Nuori ihminen tulee yliopistoon t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 kehityksens\u00e4 vaiheessa. H\u00e4n tulee hakemaan tietoja ja taitoja, jotta h\u00e4n saisi aseman yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta h\u00e4nell\u00e4 on samalla toinenkin teht\u00e4v\u00e4, joka saattaa olla t\u00e4rke\u00e4mpikin, vaikka h\u00e4n ehk\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 tietoinen. T\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nen oman minuutensa rakentaminen. Joillakin t\u00e4m\u00e4 kriisivaihe on yliopiston alkaessa olennaisin osin jo ohi, joillakin se on alkuvaiheessa, mutta vaiheesta riippumatta kaikki tarvitsevat henkisi\u00e4 rakennusaineita. (Rajalla<\/em>, 1980, 25-26).<\/p>\n

Minuuden rakentaminen, identiteetin etsint\u00e4, henkinen kasvu ja kypsyminen – mit\u00e4 ilmausta halutaankaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 – vaatii aikaa ja on jopa elinik\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4, vaikka yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 onkin siin\u00e4 isoja eroja. Minuuden rakentaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 (vai sanoisimmeko mieluummin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4), eik\u00e4 sen vuoksi ole vahingollista, vaikka opintoihin menisi vuosi tai pari suunniteltua enemm\u00e4n.<\/p>\n

Yksi akateemisen koulutuksen ja sivistyksen tuntomerkeist\u00e4 on kyky tunnistaa ongelmia ja tarkastella niit\u00e4 monipuolisesti eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4llaisen n\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisen kyvyn kehittyminen vaatii paitsi tiedollista harjaantumista my\u00f6s jotain, mit\u00e4 paremman sanan puutteessa voidaan sanoa henkiseksi avartumiseksi.<\/p>\n

Toisekseen minuuden rakentaminen on sek\u00e4 tiedollista ett\u00e4 eettist\u00e4, ja my\u00f6s etiikkaan sis\u00e4ltyy tietoa. Meill\u00e4 voi nimitt\u00e4in olla tietoa siit\u00e4, millaista on olla toinen ihminen. Sellainen tieto on empatian eli my\u00f6t\u00e4tunnon perusta. N\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisen kyky kuuluu siis my\u00f6s etiikkaan, joka on olennaisesti kyky\u00e4 katsoa asioita toisen kannalta ja ottaa huomioon h\u00e4nen tarpeensa.<\/p>\n

Erilaisten perspektiivien tunnistaminen ja erilaisten n\u00e4k\u00f6kantojen samanaikainen huomioon ottaminen auttavat toimimaan rakentavasti my\u00f6s monikulttuurisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4. T\u00e4llaisen kulttuuriosaamisen hankkiminen ei ole kuitenkaan mekaaninen toimenpide, joka hoidetaan suorittamalla joku 5 opintopisteen kurssi, vaan se vaatii empatiaan kuuluvaa n\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisen kyky\u00e4. Jotta siin\u00e4 kehittyisi, pitk\u00e4k\u00e4\u00e4n opiskeluaika ei ole hukkaan heitetty\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minuuden rakentamista voi osuvammin verrata Iisakinkirkon kuin talopaketin pystytt\u00e4miseen. Filosofi Oiva Ketonen kirjoitti yliopisto-opiskeluun kuuluvasta minuuden rakentamisesta seuraavasti: Nuori ihminen tulee yliopistoon t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 kehityksens\u00e4 vaiheessa. H\u00e4n tulee hakemaan tietoja ja taitoja, jotta h\u00e4n saisi aseman yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta h\u00e4nell\u00e4 on samalla toinenkin teht\u00e4v\u00e4, joka saattaa olla t\u00e4rke\u00e4mpikin, vaikka h\u00e4n ehk\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 tietoinen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-190","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=190"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":418,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions\/418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}