{"id":189,"date":"2012-03-28T10:31:00","date_gmt":"2012-03-28T07:31:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb71c14802c5fb711e2adee531093d7a357a357"},"modified":"2019-12-19T07:38:56","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:56","slug":"miten-intialainen-filosofia-eroaa-lansimaisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/03\/28\/miten-intialainen-filosofia-eroaa-lansimaisesta\/","title":{"rendered":"Miten intialainen filosofia eroaa l\u00e4nsimaisesta?"},"content":{"rendered":"
Olin matkalla Intiaan merkinnyt maahantulokorttiin ammatikseni lehtorin. Vastattuani delhil\u00e4iselle passintarkastajalle opettavani filosofiaa, h\u00e4n jatkoi otsikon kysymyksell\u00e4.<\/div>\n
\n

Sanoin h\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4ni, ett\u00e4 intialaiset filosofit ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita metafyysisist\u00e4 spekulaatioista. Passintarkastaja hyv\u00e4ksyi t\u00e4m\u00e4n ja ”moitti” maanmiehi\u00e4\u00e4n taikauskoisiksi, mutta itse olisin halunnut viel\u00e4 tarkentaa vastaustani. Tarkastus oli kuitenkin jo ohi ja seuraava matkustaja tunki tiskille.<\/p>\n

J\u00e4lkeenp\u00e4in ajattelin, ett\u00e4 jo filosofian peruskurssin k\u00e4ynyt tiet\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaisen aatehistorian olevan t\u00e4ynn\u00e4 metafyysisi\u00e4 teorioita. Esimerkeist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t Platonin ideaoppi, Hegelin hengenfilosofia, Aristoteleen ja Tuomas Akvinolaisen ”liikkumaton liikuttaja” sek\u00e4 Leibnizin monadit. Kiinnostuksesta metafysiikkaan ei siis ole l\u00e4nsimaisen ja intialaisen filosofian erottajaksi.<\/p>\n

Varteenotettavampi ehdokas on yliopistolaitos. L\u00e4nsimaisen filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa, mutta keskiajan Italiassa ja Ranskassa syntynyt yliopistolaitos on ollut tieteen ja filosofian tyyssija jo l\u00e4hes tuhat vuotta. Vastaavaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei ole syntynyt Euroopan ulkopuolella. Filosofiaa on Intiassakin opetettu brittihallinnon ajoista l\u00e4htien yliopistoissa, mutta perinteisesti intialaiset oppineet ovat erilaisia filosofisia ja uskonnollisia suuntauksia edustavien gurujen oppilaita.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4nsimaisen ja intialaisen filosofian ero liittyy juuri guruihin. Vaikka l\u00e4nsimaistakin filosofiaa opetetaan klassikoihin tutustumalla, intialaiselle perinteelle on erityisen tyypillist\u00e4, ett\u00e4 filosofiaan perehdyt\u00e4\u00e4n arvovaltaisen ja kunnioitetun opettajan johdolla.<\/p>\n

Ihmisen perimm\u00e4inen olemus on perinteisesti ollut intialaiselle filosofialle t\u00e4rke\u00e4 kysymys, johon liittyv\u00e4t hindulaiset opit j\u00e4lleensyntymisest\u00e4 ja vapautumisesta. L\u00e4nsimaisella filosofialla on puolestaan historiallinen yhteys kristilliseen teologiaan, ja jo antiikista l\u00e4htien Jumala on ollut t\u00e4rke\u00e4mpi k\u00e4site l\u00e4nsimaiselle kuin intialaiselle filosofialle. Filosofia ja uskonnollinen ajattelu ovat kuitenkin viime vuosisatoina erkaantuneet toisistaan – enemm\u00e4n l\u00e4nsimaissa kuin Intiassa.<\/p>\n

Intialaisten yliopistojen filosofian laitoksilla opetetaan ja tutkitaan p\u00e4\u00e4asiassa samaa ”l\u00e4nsimaista” filosofiaa kuin eurooppalaisissa, amerikkalaisissa ja australialaisissa yliopistoissa. Monissa intialaisissa yliopistoissa on kuitenkin my\u00f6s kulttuuripiirin klassiseen filosofiaan erikoistuneita professoreja.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin matkalla Intiaan merkinnyt maahantulokorttiin ammatikseni lehtorin. Vastattuani delhil\u00e4iselle passintarkastajalle opettavani filosofiaa, h\u00e4n jatkoi otsikon kysymyksell\u00e4. Sanoin h\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4ni, ett\u00e4 intialaiset filosofit ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita metafyysisist\u00e4 spekulaatioista. Passintarkastaja hyv\u00e4ksyi t\u00e4m\u00e4n ja ”moitti” maanmiehi\u00e4\u00e4n taikauskoisiksi, mutta itse olisin halunnut viel\u00e4 tarkentaa vastaustani. Tarkastus oli kuitenkin jo ohi ja seuraava matkustaja tunki tiskille. J\u00e4lkeenp\u00e4in ajattelin, ett\u00e4 jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":475,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions\/475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}