{"id":188,"date":"2012-04-11T10:26:00","date_gmt":"2012-04-11T07:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb6737403345fb611e28765411a7c042edf2edf"},"modified":"2019-12-19T07:38:50","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:50","slug":"ahneus-ja-mielenkiinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/04\/11\/ahneus-ja-mielenkiinto\/","title":{"rendered":"Ahneus ja mielenkiinto"},"content":{"rendered":"
Yliopistoissa on k\u00e4ynniss\u00e4 kyseenalainen tutkimusty\u00f6n motivaatiomuutos. Luottamus tutkijoiden ammattiylpeyteen ja ammatilliseen kiinnostukseen heikkenee; usko rahan ja ahneuden voimaan kasvaa.<\/div>\n
\n

Ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6llinen kiinnostavuus, vastuuntunto ja ammattiylpeys ovat perinteisesti motivoineet tutkijoita. Tutkimusta on tehty ”lihaa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja laadusta tinkim\u00e4tt\u00e4”, vaikka palkka olisi koulutukseen n\u00e4hden pieni.<\/p>\n

Yliopistojen uudet palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4t, tulospalkkaus ja julkaisujen laatuluokituksen mukaan maksettava lis\u00e4palkkio tuovat t\u00e4m\u00e4n idealistisen pohjavireen rinnalle toisen ”\u00e4\u00e4nen”. Taloudellisen hy\u00f6dyn tavoittelu ujuttautuu tutkimusty\u00f6n motivaatioperustaan.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 tulosohjauksella on ep\u00e4toivottavia sivuvaikutuksia. Professorit ja lehtorit pohtivat, kannattaako en\u00e4\u00e4 ottaa vastaan rahallisesti ja tulosarvoltaan merkityksett\u00f6mi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 kuten v\u00e4it\u00f6skirjan tarkastusta tai artikkelin kirjoittamista kokoomateokseen. Tiedeyhteis\u00f6n kollegiaalinen velvollisuuden- ja vastuuntunto rapautuvat.<\/p>\n

Hyv\u00e4st\u00e4 palvelusta saatavat tipit menev\u00e4t monissa ravintoloissa tarjoilijoiden yhteiseen virkistyskassaan. Yliopistoissakin on perinteisesti palkittu kollektiivisesti yksikk\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 ei ole sattumaa, vaan perustuu tutkimusty\u00f6n yhteis\u00f6lliseen perusluonteeseen.<\/p>\n

Tutkimuskysymykset ja tieteen tulokset rakentuvat jo olemassa olevan tiedon varaan. Tutkimusongelmia voidaan siksi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja ratkaista vain tutkijapolvien yhteisvoimin.<\/p>\n

Tutkijat saavat vaikutteita toisiltaan muun muassa keskustelujen ja lukemisen kautta. Vaikutteet ovat esimerkiksi ideoita, kritiikki\u00e4, tutkimusongelmia ja -menetelmi\u00e4. N\u00e4in tieteellisten tutkimusten syntymiseen vaikuttaa suoraan tai v\u00e4lillisesti suuri joukko tutkijoita.<\/p>\n

Tieteellinen tieto syntyy siis yhteis\u00f6ss\u00e4, jonka j\u00e4senet rikastuttavat toistensa ty\u00f6t\u00e4. Tutkijoiden ”keskin\u00e4inen osakkuus” n\u00e4kyy my\u00f6s periaatteessa, jonka mukaan tutkimustulosten tulee l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 tiedeyhteis\u00f6n kriittinen tarkastelu ennen kuin niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tieteen tuloksina.<\/p>\n

Silloinkin kun tutkija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tai keksii aidosti uutta ja omaper\u00e4ist\u00e4, h\u00e4n seisoo j\u00e4ttil\u00e4isen, tiedeyhteis\u00f6n hartioilla. Yksil\u00f6n palkitsemisen korostuminen sopii siksi huonosti tieteen eetokseen.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopistoissa on k\u00e4ynniss\u00e4 kyseenalainen tutkimusty\u00f6n motivaatiomuutos. Luottamus tutkijoiden ammattiylpeyteen ja ammatilliseen kiinnostukseen heikkenee; usko rahan ja ahneuden voimaan kasvaa. Ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6llinen kiinnostavuus, vastuuntunto ja ammattiylpeys ovat perinteisesti motivoineet tutkijoita. Tutkimusta on tehty ”lihaa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja laadusta tinkim\u00e4tt\u00e4”, vaikka palkka olisi koulutukseen n\u00e4hden pieni. Yliopistojen uudet palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4t, tulospalkkaus ja julkaisujen laatuluokituksen mukaan maksettava lis\u00e4palkkio tuovat t\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=188"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":474,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions\/474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}