{"id":187,"date":"2012-04-25T10:24:00","date_gmt":"2012-04-25T07:24:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb628a671ac5fb611e2a6da9bcba1ccdec3dec3"},"modified":"2019-12-19T07:38:42","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:42","slug":"keltanokka-ja-tutkijoiden-yhteistyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/04\/25\/keltanokka-ja-tutkijoiden-yhteistyo\/","title":{"rendered":"Keltanokka ja tutkijoiden yhteisty\u00f6"},"content":{"rendered":"
Tutkijoiden yhteisty\u00f6 perustuu toivottavasti jatkossakin tiedonhaluun, ammattiylpeyteen ja ammatilliseen vastuuntuntoon.<\/div>\n
\n

Vuosi sitten kirjoitin blogissani Gaudeamus igitur<\/em> -laulusta<\/a>, jonka ovat suomentaneet erikseen Hj. Nortamo ja Kyllikki Solanter\u00e4. Nortamon versiossa lauletaan fukseista, civiksist\u00e4 ja betaaneista n\u00e4in:<\/p>\n

:,: El\u00e4k\u00f6\u00f6n yl’opisto, \/ opin ohjaajatki! :,: \/ El\u00e4k\u00f6\u00f6n sen veteraanit, \/ fuksit, civikset, betaanit, \/ :,: kukoistakoot ratki! :,:<\/p>\n

Fuksi on tuttu sana, civis tarkoittaa osakunnan j\u00e4sent\u00e4 ja my\u00f6hemm\u00e4n vuoden opiskelijaa, mutta ket\u00e4 ovat betaanit? Sit\u00e4 kysyi minulta \u00e4skett\u00e4in er\u00e4s blogiani lukenut It\u00e4-Suomen yliopiston tutkija, joka aikoi viitata lauluun karonkkapuheessaan.<\/p>\n

Koska en itse osannut vastata, otin yhteytt\u00e4 kieli\u00e4 ja historiaa tunteviin kollegoihini. Nelj\u00e4 tutkijaa eri yliopistoista ja viides Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta auttoi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ’betaanin’ merkityst\u00e4 ja alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka vastaus j\u00e4i varmistumatta, uskottavan ehdotuksen esitti Vaasan yliopiston ruotsinkielen professori Harry L\u00f6nnroth. H\u00e4nen mukaansa kyseess\u00e4 lienee sana ’beaani’ (ransk. b\u00e9jaune<\/em>, bec jaune<\/em>: keltanokka, lat. beanus<\/em>, engl. bejan<\/em>), joka tarkoittaa samaa kuin fuksi. L\u00f6nnroth oli hiljattain t\u00f6rm\u00e4nnyt kyseiseen sanaan lukiessaan Waltarin Mikael Karvajalkaa<\/em>.<\/p>\n

On siis mahdollista, ett\u00e4 ’betaani’ on Nortamon – kenties \u00e4\u00e4nt\u00e4myksellisist\u00e4 syist\u00e4 – keksim\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 muunnelma sanasta ’beaani’. Kyseess\u00e4 voi olla my\u00f6s kirjoitusvirhe ja voi olla, ett\u00e4 Nortamon teksti on kopioitu v\u00e4\u00e4rin. Toisaalta vaikka L\u00f6nnrothin ehdotus on j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4, voidaan kysy\u00e4, olisiko Nortamo sortunut toistoon – fuksi kun esiintyy s\u00e4keess\u00e4 jo aiemmin.<\/p>\n

Kaikki tutkijat, joihin otin yhteytt\u00e4, auttoivat mielell\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n betaanin merkityst\u00e4, kysym\u00e4tt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 tai rahallista arvoa. T\u00e4ll\u00e4 perusteella tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 on viel\u00e4 ihanteellisuutta ja sivistyksen paloa.<\/p>\n

Kiitos Sami Jansson, Ilkka Huhta, Esko M. Laine ja Harry L\u00f6nnroth!<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijoiden yhteisty\u00f6 perustuu toivottavasti jatkossakin tiedonhaluun, ammattiylpeyteen ja ammatilliseen vastuuntuntoon. Vuosi sitten kirjoitin blogissani Gaudeamus igitur -laulusta, jonka ovat suomentaneet erikseen Hj. Nortamo ja Kyllikki Solanter\u00e4. Nortamon versiossa lauletaan fukseista, civiksist\u00e4 ja betaaneista n\u00e4in: :,: El\u00e4k\u00f6\u00f6n yl’opisto, \/ opin ohjaajatki! :,: \/ El\u00e4k\u00f6\u00f6n sen veteraanit, \/ fuksit, civikset, betaanit, \/ :,: kukoistakoot ratki! :,: Fuksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-187","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":473,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187\/revisions\/473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}