{"id":185,"date":"2012-05-23T10:21:00","date_gmt":"2012-05-23T07:21:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb5aa3564685fb511e2ba5453a5eba60b8a0b8a"},"modified":"2019-12-19T07:38:27","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:27","slug":"tutkimustulosten-vaikuttavuus-ja-maailmanlaajuiset-uhat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/05\/23\/tutkimustulosten-vaikuttavuus-ja-maailmanlaajuiset-uhat\/","title":{"rendered":"Tutkimustulosten vaikuttavuus ja maailmanlaajuiset uhat"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Pelkk\u00e4 tieto on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n muutosten aikaansaamiseen. Muutostekoihin tarvitaan my\u00f6s eettisi\u00e4, emotionaalisia ja aatteellisia perusteita.<\/div>\n<div class=\"content\">\n<p>T\u00e4h\u00e4n kiinnitti huomiota jo Aristoteles, joka kehitti  k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen p\u00e4\u00e4telm\u00e4n ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ymm\u00e4rt\u00e4miselle.  Aristoteleen mukaan ihmisen toimintaa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, kun tiedet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4  h\u00e4n tavoittelee ja miten h\u00e4n uskoo saavuttavansa tavoitteensa.<\/p>\n<p>Tutkimustulosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus vaihtelee v\u00e4h\u00e4isest\u00e4  tiedon lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja paikallisen keskustelun her\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 aina  maailmanlaajuisiin poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin  seurauksiin asti. Tiedon sanotaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, jos saatu uusi tieto on  jostain n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja arvokasta, ja jos yh\u00e4 useampi tiet\u00e4\u00e4  jotakin, mit\u00e4 ei ennen tiennyt.<\/p>\n<p>Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta hyvin t\u00e4rke\u00e4t tulokset viime  vuosilta ovat per\u00e4isin ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa ja luonnonvarojen riitt\u00e4vyytt\u00e4  koskevasta tutkimuksesta. Lukemattomat tutkimusraportit varoittavat,  ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6nkasvu ja ylikulutus uhkaavat ihmiskuntaa ja koko elollista  luontoa.<\/p>\n<p>Varoitukseen yhtyy Britannian tiedeakatemian <a href=\"http:\/\/royalsociety.org\/\" target=\"_blank\" title=\"The Royal Society\" rel=\"noopener noreferrer\">The Royal Societyn<\/a> tuore <a href=\"http:\/\/royalsociety.org\/policy\/projects\/people-planet\/report\/\" target=\"_blank\" title=\"People and the planet report, 26.4.2012\" rel=\"noopener noreferrer\">raportti<\/a>,  jonka mukaan ihmisi\u00e4 on vuonna 2050 ainakin yhdeks\u00e4n miljardia.  Raportti suosittaa v\u00e4est\u00f6nkasvun hillitsemist\u00e4 vapaaehtoisella  syntyvyyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4. Kehittyneiden ja nopeasti kehittyvien maiden  kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kulutusta pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s kiireesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4. <a href=\"http:\/\/wwf.panda.org\/\" target=\"_blank\" title=\"World Wide Fund for Nature\" rel=\"noopener noreferrer\">Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6n WWF:n<\/a> <a href=\"http:\/\/www.wwf.fi\/mediabank\/2286.pdf\" target=\"_blank\" title=\"Living Planet 2012\" rel=\"noopener noreferrer\"><em>Living Planet 2012<\/em> -raportti<\/a> arvioi ihmiskunnan kuluttavan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puolitoistakertaisesti  sen, mit\u00e4 maapallo pystyy tuottamaan. Raporttien neuvot ja talouskasvun  ideologia ovat t\u00f6rm\u00e4yskurssilla.<\/p>\n<p>N\u00e4iden raporttien kuten muidenkin tutkimustulosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus riippuu paitsi tiedeyhteis\u00f6st\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi tiedotusv\u00e4lineist\u00e4, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Siksi tarvitaan eri maista korkean tason poliitikkoja, presidenttej\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ministereit\u00e4, jotka l\u00e4htev\u00e4t yhdess\u00e4 ajamaan valtioiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuurimuutosta. YK voisi olla t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen sopiva  foorumi, mutta sen j\u00e4senmaat ovat kansainv\u00e4lisen talouskilpailun ja  velkaantumisen kuristusotteessa ja edustavat kenties Bhutania lukuun  ottamatta pikemmin talouskasvun pakkoa kuin kulutuskritiikki\u00e4.<\/p>\n<p>Monien vakavasti otettavien arvioiden mukaan nykymeno k\u00e4\u00e4ntyy  maailmantalouden laskuun, viel\u00e4p\u00e4 romahdukseen, joka johtuu t\u00e4rkeiden  uusiutumattomien luonnonvarojen, erityisesti halvan \u00f6ljyn loppumisesta  ja joka voi lis\u00e4ksi johtua valtavasta ymp\u00e4rist\u00f6katastrofista sek\u00e4  edellisiin liittyvist\u00e4 sodista. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4 ja siksi tarvitaan  tiedon valoa ja etiikkaa enemm\u00e4n kuin koskaan.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pelkk\u00e4 tieto on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n muutosten aikaansaamiseen. Muutostekoihin tarvitaan my\u00f6s eettisi\u00e4, emotionaalisia ja aatteellisia perusteita. T\u00e4h\u00e4n kiinnitti huomiota jo Aristoteles, joka kehitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen p\u00e4\u00e4telm\u00e4n ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Aristoteleen mukaan ihmisen toimintaa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, kun tiedet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 h\u00e4n tavoittelee ja miten h\u00e4n uskoo saavuttavansa tavoitteensa. Tutkimustulosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus vaihtelee v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 tiedon lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja paikallisen keskustelun her\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 aina maailmanlaajuisiin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-185","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/05\/23\/tutkimustulosten-vaikuttavuus-ja-maailmanlaajuiset-uhat\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2012-05-23T10:21:00+03:00\">23.05.2012<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/05\/23\/tutkimustulosten-vaikuttavuus-ja-maailmanlaajuiset-uhat\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=185"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":471,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions\/471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}