{"id":183,"date":"2012-06-15T10:19:00","date_gmt":"2012-06-15T07:19:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb565f7f5905fb511e2ba5453a5eba60b8a0b8a"},"modified":"2019-12-19T07:38:14","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:14","slug":"opetustyon-muutoksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/06\/15\/opetustyon-muutoksia\/","title":{"rendered":"Opetusty\u00f6n muutoksia"},"content":{"rendered":"
Opetus ja opetusfilosofia ovat muuttuneet suomalaisissa yliopistoissa parin viime vuosikymmen aikana enemm\u00e4n kuin tutkimus ja tieteenfilosofia.<\/div>\n
\n

Yliopistoissa on tehty 90-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n paljon erilaisia hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia, joista monet ovat koskeneet opetusta. Suurimpia niist\u00e4 ovat kaksiportaiseen tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n siirtyminen ja koulutusohjelmauudistus. Muutosten vaikutus opetusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on kuitenkin suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n

Yliopistoista on kuin vaivihkaa tullut entist\u00e4 kansainv\u00e4lisempi\u00e4. Ulkomaisten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja englannista on tullut sek\u00e4 tutkimuksessa ett\u00e4 opetuksessa yh\u00e4 keskeisempi kieli, mik\u00e4 on jonkin verran v\u00e4hent\u00e4nyt muiden vieraiden kielten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisten yliopistojen kasvatusoppiin vy\u00f6ryi vuosituhannen vaihteessa konstruktivistinen oppimisk\u00e4sitys, jonka mukaan oppiminen on omatoimista tiedon rakentamista sen pohjalta, mit\u00e4 jo osataan. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen valossa perinteinen opettajakeskeinen luento-opetus alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auttamattoman vanhentuneelta. Hurjimmissa visioissa oltiin valmiita luopumaan luento-opetuksesta ja keskittym\u00e4\u00e4n opiskelijoiden ohjaukseen, erilaisiin ryhm\u00e4t\u00f6ihin ja oppimisteht\u00e4viin, joissa oppiminen perustuu opiskelijoiden omiin tuotoksiin. Konstruktivistisen oppimisk\u00e4sityksen \u00e4\u00e4rilaidalta on palattu ”kultaiselle keskitielle”. Luento-opetus on s\u00e4ilynyt, mutta aikaisempaa enemm\u00e4n korostetaan opiskelijoiden innostamista, koska oppiminen on pohjimmaltaan opiskelijan teko.<\/p>\n

Uusinta opetusteknologiaa ja verkkoviestint\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t opetusmenetelm\u00e4t etsiv\u00e4t yliopistoissa paikkaansa ja ovat jo muuttaneet joidenkin opettajien opetusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 enemm\u00e4n kuin toisten. Uuden teknologian hy\u00f6dyt liittyv\u00e4t luultavasti enemm\u00e4n opetus- ja suoritustapojen monipuolistumiseen kuin oppimistuloksiin.<\/p>\n

Opetussuunnitelmia ja -ohjelmia on parin viime vuosikymmen aikana uudistettu moneen kertaan. T\u00e4rkeimpi\u00e4 tuloksia ovat opetuksen arvonnousu ja opiskelijoiden entist\u00e4 tavoitteellisempi huomioon ottaminen. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s viimeaikainen keskustelu yliopisto-opettajien pedagogisen koulutuksen vahvistamisesta. Pedagogisen koulutuksen ottaminen aikaisempaa painavammaksi rekrytointikriteeriksi on kuitenkin ongelmallista ja tutkimusteht\u00e4viss\u00e4 on edelleen syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tutkimusansioita ratkaisevina.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opetus ja opetusfilosofia ovat muuttuneet suomalaisissa yliopistoissa parin viime vuosikymmen aikana enemm\u00e4n kuin tutkimus ja tieteenfilosofia. Yliopistoissa on tehty 90-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n paljon erilaisia hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia, joista monet ovat koskeneet opetusta. Suurimpia niist\u00e4 ovat kaksiportaiseen tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n siirtyminen ja koulutusohjelmauudistus. Muutosten vaikutus opetusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on kuitenkin suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen. Yliopistoista on kuin vaivihkaa tullut entist\u00e4 kansainv\u00e4lisempi\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":469,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}