{"id":182,"date":"2012-08-15T10:18:00","date_gmt":"2012-08-15T07:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb54a8909165fb511e2ae2bd3d09684cdb5cdb5"},"modified":"2019-12-19T07:38:07","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:07","slug":"higgsin-hiukkasen-loytymisen-merkitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/08\/15\/higgsin-hiukkasen-loytymisen-merkitys\/","title":{"rendered":"Higgsin hiukkasen l\u00f6ytymisen merkitys"},"content":{"rendered":"
Kes\u00e4n tiedeuutisen mukaan Higgsin hiukkanen on todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6ytynyt. Tulosta pidet\u00e4\u00e4n paitsi fysiikan tutkimuksen l\u00e4pimurtona, my\u00f6s maailmankuvaa syvent\u00e4v\u00e4n\u00e4. Miten alkeishiukkasen l\u00f6ytymisell\u00e4 voi olla maailmankuvallista merkityst\u00e4?<\/div>\n
\n

Englantilaisen fyysikon Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanen on olennainen osa hiukkasfysiikan niin sanottua standardimallia. Higgsin hiukkanen eli bosoni selitt\u00e4\u00e4, miten muut alkeishiukkaset kuten elektroni, protoni ja neutroni saavat massansa. Samalla se m\u00e4\u00e4rittelee luonnon perusvoimien vuorovaikutussuhteet ja luo edellytykset koko maailmankaikkeuden olemassaololle. Melkoinen teht\u00e4v\u00e4 alkeishiukkasella!<\/p>\n

Higgsin bosonia on etsitty jo l\u00e4hes puoli vuosisataa ja nyt CERNiss\u00e4 l\u00f6ydetyn hiukkasen ominaisuudet vastaavat tutkijoiden ennakkok\u00e4sityksi\u00e4. Lis\u00e4tietoja kuitenkin tarvitaan ennen kuin hiukkanen voidaan varmistaa Higgsiksi.<\/p>\n

Akatemiaprofessori Kari Enqvistin mukaan Higgsin hiukkasen l\u00f6ytymist\u00e4 voidaan verrata dna:n l\u00f6ytymiseen: samaan tapaan kuin dna-molekyyli on el\u00e4m\u00e4n koodaava perusta, Higgsin hiukkanen on viimeinen ja t\u00e4rkein maailmankaikkeuden perusrakenteen osa.<\/p>\n

Enqvistin mukaan Higgsin hiukkasen l\u00f6ytyminen antaa entist\u00e4 varmemman k\u00e4sityksen siit\u00e4, mik\u00e4 on ihmisen paikka maailmankaikkeudessa, mit\u00e4 aine on, ja millaisessa todellisuudessa el\u00e4mme. Joku voi my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 vahvistaa naturalistista ja materialistista maailmankuvaa sek\u00e4 fysikalismia, jonka mukaan fysiikka on tieteist\u00e4 perustavin.<\/p>\n

Higgsin hiukkasen l\u00f6ytymist\u00e4 on kuitenkin arvioitu my\u00f6s vaisummin: l\u00f6yt\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4, mutta se vain vahvistaa jo olemassa olevaa teoriaa eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna uusia ideoita. N\u00e4in Higgs on esimerkki siit\u00e4, miten teoria voi olla tieteen kehityksen kannalta er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi kuin empiiriset tulokset: tutkimuksen tekemist\u00e4 ohjaavat teoreettiset oletukset, joita kokemusper\u00e4iset havainnot voivat vahvistaa tai kumota.<\/p>\n

Eri tieteenalat ovat kohteiltaan, k\u00e4sitteilt\u00e4\u00e4n ja teorioiltaan niin eriytyneit\u00e4 ja toisistaan riippumattomia, ett\u00e4 Higgsin hiukkasen l\u00f6ytymisell\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole suoraa vaikutusta edes fysiikan l\u00e4hitieteisiin kemiaan ja biologiaan, puhumattakaan vaikutuksesta esimerkiksi kielikylpytutkimukseen tai osakekurssien kehityksen ennustamiseen. Higgsin hiukkasen l\u00f6ytyminen on kuitenkin yksi alkeishiukkasfysiikan huomattavimmista saavutuksista.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4n tiedeuutisen mukaan Higgsin hiukkanen on todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6ytynyt. Tulosta pidet\u00e4\u00e4n paitsi fysiikan tutkimuksen l\u00e4pimurtona, my\u00f6s maailmankuvaa syvent\u00e4v\u00e4n\u00e4. Miten alkeishiukkasen l\u00f6ytymisell\u00e4 voi olla maailmankuvallista merkityst\u00e4? Englantilaisen fyysikon Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanen on olennainen osa hiukkasfysiikan niin sanottua standardimallia. Higgsin hiukkanen eli bosoni selitt\u00e4\u00e4, miten muut alkeishiukkaset kuten elektroni, protoni ja neutroni saavat massansa. Samalla se […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":468,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}