{"id":181,"date":"2012-08-29T10:17:00","date_gmt":"2012-08-29T07:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fb523c49d865fb511e2a9256162dd38ab8aab8a"},"modified":"2019-12-19T07:38:01","modified_gmt":"2019-12-19T05:38:01","slug":"yliopisto-kuolemattomalla-asialla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/08\/29\/yliopisto-kuolemattomalla-asialla\/","title":{"rendered":"Yliopisto kuolemattomalla asialla"},"content":{"rendered":"
Totuus ja hyvyys ovat tieteellisen tutkimuksen ja akateemisen sivistyksen arvoja, joihin t\u00e4hd\u00e4tess\u00e4\u00e4n yliopisto on kuolemattomalla asialla.<\/div>\n
\n

Kuolema ja kuolemattomuus ovat askarruttaneet ihmisi\u00e4 aina, ja eri kirjoittajat ovat k\u00e4sitelleet paljon kuolemaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Todellisuuden perusrakenteiden pohdinta on yksi kuolemattomuutta koskevan filosofisen keskustelun l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

Klassisen k\u00e4sityksen mukaan todellisuus koostuu entiteeteist\u00e4 eli olevaisista, jotka jakautuvat luonnostaan eri luokkiin kuten kiviin, kasveihin ja el\u00e4imiin sek\u00e4 kategorioihin\u00a0kuten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun. T\u00e4m\u00e4 on lyhyesti esitettyn\u00e4 aristoteelinen realistinen k\u00e4sitys todellisuuden kokoonpanosta. Sen mukaan todellisuus on itsess\u00e4\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4, koska se on valmiiksi jakautunut\u00a0olevan yleisiin perusmuotoihin. T\u00e4m\u00e4n kyseenalaisti voimakkaasti Immanuel Kant (1724-1804), jonka mukaan ihmismieli jakaa todellisuuden eri luokkiin ja olemisen tapoihin. Kategoriat ovat siten mielest\u00e4 ja kielest\u00e4 riippuvaisia ajattelun ja ymm\u00e4rryksen v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

Klassista metafysiikan perinnett\u00e4 jatkaneiden skolastikkojen eli keskiajan oppineiden mukaan oleva, yksi, tosi ja hyv\u00e4 ovat kaikkiin mahdollisiin entiteetteihin soveltuvia transsendentaalik\u00e4sitteit\u00e4. Muut yleisk\u00e4sitteet kuten ihminen ja keltainen soveltuvat vain tietyn tyyppisiin olioihin. Esimerkiksi keltainen soveltuu vain ulotteisiin olioihin, ei esimerkiksi lukuihin tai mielen ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n

Transsendentaalit ovat siis yleisi\u00e4 ominaisuuksia, jotka ”ylitt\u00e4v\u00e4t” (lat. transcendere<\/em>, ”menn\u00e4 yli”) eri kategorioiden rajat. Yliopiston arvot totuus ja hyvyys ovat t\u00e4llaisia.<\/p>\n

Platonin (427-347 eKr.) mukaan ideat eli universaalit muodot kuten hyvyys, totuus ja kauneus ovat ikuisia ja muuttumattomia. T\u00e4m\u00e4 on filosofian historian tunnetuin kuolemattomuutta koskeva k\u00e4sitys, jonka mukaan kuolematonta ovat ensisijaisesti yleisk\u00e4sitteet ja abstraktit ominaisuudet, eiv\u00e4t yksil\u00f6t.<\/p>\n

Platonin ideaopin pohjalta kuolematonta ihmisess\u00e4 on pyrkimys hyvyyteen, totuuteen ja kauneuteen. Tiede- ja sivistysyliopistoissa, kuten Vaasan yliopistossa, tavoitellaan ensisijaisesti totuutta ja hyvyytt\u00e4. Erityisesti taideyliopistoissa t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi kauneuteen, mutta my\u00f6s tiedeyliopistot voivat humanismin hengess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ihmisyyden kukoistusta.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Totuus ja hyvyys ovat tieteellisen tutkimuksen ja akateemisen sivistyksen arvoja, joihin t\u00e4hd\u00e4tess\u00e4\u00e4n yliopisto on kuolemattomalla asialla. Kuolema ja kuolemattomuus ovat askarruttaneet ihmisi\u00e4 aina, ja eri kirjoittajat ovat k\u00e4sitelleet paljon kuolemaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Todellisuuden perusrakenteiden pohdinta on yksi kuolemattomuutta koskevan filosofisen keskustelun l\u00e4ht\u00f6kohdista. Klassisen k\u00e4sityksen mukaan todellisuus koostuu entiteeteist\u00e4 eli olevaisista, jotka jakautuvat luonnostaan eri luokkiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-181","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=181"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":467,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions\/467"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=181"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=181"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=181"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}