{"id":180,"date":"2012-09-12T14:04:00","date_gmt":"2012-09-12T11:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25f0baa38f9025f0b11e2bea33968f0ca10701070"},"modified":"2019-12-19T07:37:54","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:54","slug":"teoria-ja-kaytanto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/09\/12\/teoria-ja-kaytanto\/","title":{"rendered":"Teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6"},"content":{"rendered":"
”Filosofit ovat vain eri tavoin selitt\u00e4neet maailmaa, mutta teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sen muuttaminen”.<\/div>\n
\n

N\u00e4in julisti Karl Marx Feuerbach-teeseiss\u00e4\u00e4n<\/a>, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t materialistista katsomusta sek\u00e4 teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhdetta. H\u00e4nen on katsottu tarkoittavan, ett\u00e4 ihmiskunnan ongelmien ratkaiseminen vaatii poliittista toimintaa, ei niink\u00e4\u00e4n paljon filosofiaa.<\/p>\n

Yll\u00e4 lainatun 11.:ta teesin on katsottu my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 teoriat ovat toissijaisia, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ensisijaista. T\u00e4llainen tulkinta on kuitenkin Feuerbach-teesien kokonaisuuden perusteella harhaanjohtava. Toisen teesin mukaan ”kysymys, vastaako inhimillinen ajattelu esineellist\u00e4 totuutta”, ei ole teoreettinen, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Ihmisen t\u00e4ytyy siksi ”todistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ajattelunsa totuudenmukaisuus”. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on siis Marxille teorian koetinkivi, ei vastakohta; h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 on yksi pragmatistisen totuusteorian edelt\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n

Teorioiden v\u00e4h\u00e4ttely (josta olisi siis v\u00e4\u00e4rin moittia Marxia) voi johtua paitsi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, my\u00f6s erilaisista teoreettisuutta koskevista asenteista ja ennakkoluuloista. Teoreettisuudella voidaan tarkoittaa monia ik\u00e4vi\u00e4 asioita kuten perusteettomiin oletuksiin pit\u00e4ytymist\u00e4, vaikeaselkoisuutta, autoritaarisuutta ja k\u00e4dentaitojen v\u00e4heksymist\u00e4. Teorioilla ei kuitenkaan tarvitse olla n\u00e4iden kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/p>\n

Tieteellisten teorioiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4t ovat tiedon systemointi eli j\u00e4rjest\u00e4minen, johon liittyv\u00e4t todellisuuden kuvaaminen ja selitt\u00e4minen, sek\u00e4 ennustaminen. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 voi olla mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4 kuten on esimerkiksi ilmatieteen teorioiden mahdollistamilla s\u00e4\u00e4ennusteilla ja kielitieteen teorioiden mahdollistamalla kieleen liittyvien ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n

Nykyisess\u00e4 tieteenfilosofiassa yleisesti omaksutun k\u00e4sityksen mukaan havainnot ovat teoriapitoisia eli aina k\u00e4sitteellisesti tulkittuja. Ei siis ole olemassa ”teoriaa” edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 puhdasta havaintoa, vaan ennakko-oletukset v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t aina havaintoa ja havainnot ovat erehtyv\u00e4isi\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 teoriatkin. Yksi t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen pioneereista oli amerikkalainen Norwood Russell Hanson (1924-1967).<\/p>\n

Havaintojen teoriapitoisuutta koskevasta k\u00e4sityksest\u00e4 on monia eri versioita, joista yhden mukaan havainnon kohteet havaitaan aina jonakin. T\u00e4h\u00e4n havainnon intentionaalisuuteen eli suuntautuneisuuteen liittyy kohdetta koskevia yhteis\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, tavoitteita ja uskomuksia. My\u00f6s Marxin k\u00e4sitys taloudesta ja yhteiskunnasta on t\u00e4ll\u00e4 tavalla teoriapitoinen ja tulee siksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 historiallisessa yhteydess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Filosofit ovat vain eri tavoin selitt\u00e4neet maailmaa, mutta teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sen muuttaminen”. N\u00e4in julisti Karl Marx Feuerbach-teeseiss\u00e4\u00e4n, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t materialistista katsomusta sek\u00e4 teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suhdetta. H\u00e4nen on katsottu tarkoittavan, ett\u00e4 ihmiskunnan ongelmien ratkaiseminen vaatii poliittista toimintaa, ei niink\u00e4\u00e4n paljon filosofiaa. Yll\u00e4 lainatun 11.:ta teesin on katsottu my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 teoriat ovat toissijaisia, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ensisijaista. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-180","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/180"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=180"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":466,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions\/466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}