{"id":179,"date":"2012-09-26T07:44:10","date_gmt":"2012-09-26T04:44:10","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e239fbccc8dbe839fb11e291244b1497a9a078a078"},"modified":"2023-12-23T19:56:35","modified_gmt":"2023-12-23T17:56:35","slug":"itsensa-plagiointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/09\/26\/itsensa-plagiointi\/","title":{"rendered":"Itsens\u00e4 plagiointi"},"content":{"rendered":"
\n
Itsens\u00e4 plagiointi on yksi tieteellisen vilpin muodoista. Miten omaa voi lainata luvatta?<\/div>\n<\/div>\n

Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun lehtori Kari Silpi\u00f6 selvitt\u00e4\u00e4 plagioinnin k\u00e4sitteen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 koskevaa keskustelua ammattikasvatuksen pro gradu -tutkielmassaan Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen opintosuorituksissa<\/em><\/a> (Tampereen yliopisto 2012). H\u00e4n erottaa plagioinnin p\u00e4\u00e4muodoiksi suoran kopioinnin, itsens\u00e4 plagioinnin, yhteistoiminnallisen plagioinnin ja yksitt\u00e4iseen lainaukseen liittyv\u00e4n plagioinnin (s. 71-73). Vaikka Silpi\u00f6n tutkielma keskittyy opiskeluvilppiin, plagiointia esiintyy my\u00f6s tieteenharjoituksessa, jossa autoplagiarismi eli omien aikaisempien t\u00f6iden esitt\u00e4minen ik\u00e4\u00e4n kuin uusina on yleisin plagioinnin muoto.<\/p>\n

Lukijat olettavat, ett\u00e4 tieteellisess\u00e4 julkaisussa esitett\u00e4v\u00e4t ideat ja tulokset ovat kirjoittajan, ellei toisin mainita tai yleisesti tiedet\u00e4. Luvattomasta lainaamisesta on kyse, kun kirjoittaja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta, mit\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuka on tarkasteltavan idean tai tutkimustuloksen alkuper\u00e4inen esitt\u00e4j\u00e4. Plagiointia on my\u00f6s se, ett\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 merkitsem\u00e4tt\u00e4 suorat lainaukset lainausmerkkeihin. N\u00e4ihin syyllistyess\u00e4\u00e4n plagioija luo lukijalle kuvan, ett\u00e4 h\u00e4n on juuri k\u00e4sill\u00e4 olevassa julkaisussa kyseisen tekstin alkuper\u00e4inen kirjoittaja, idean esitt\u00e4j\u00e4 tai tutkimuksen tekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on lukijan harhaanjohtamista ja voi my\u00f6s rikkoa kustantajan oikeuksia.<\/p>\n

Omaan tekstiin voi viitata ja omia aiemmin julkaistuja ideoita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoilla ehdoilla kuin toistenkin tutkijoiden tuloksia. Peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on avoimuus ja rehellisyys. Lukijalle tulee ilmaista viitteess\u00e4 tai p\u00e4\u00e4tekstiss\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4 on jo aikaisemmin esitt\u00e4nyt puheena olevat tulokset tai on k\u00e4ytt\u00e4nyt samaa tutkimusaineistoa nimelt\u00e4 mainitussa toisessa julkaisussa. Jos teksti tai idea on ennest\u00e4\u00e4n julkaisematon ja sis\u00e4ltyy esimerkiksi julkaisemattomaan opetusmonisteeseen, tekij\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 viittaamatta.<\/p>\n

Tutkimusjulkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kilpaillaan muun muassa erilaisten vakanssien ja rahoitusten hauissa. Tutkijalla voi olla siksi kiusaus julkaista samoja tuloksia n\u00e4enn\u00e4isesti uusina, koska varsinkin parhaat tiedelehdet hylkiv\u00e4t artikkeleja, jotka keskittyv\u00e4t ”vanhojen” tulosten toistamiseen.<\/p>\n

On aivan oikein ja suotavaa, ett\u00e4 tutkijat erikoistuvat johonkin aihepiiriin sek\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4t ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t omaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n samoista kysymyksist\u00e4 eri tutkimuksissa. Omien tieteellisten ideoiden ty\u00f6st\u00e4minen ja siihen liittyvien tulosten julkaiseminen eri foorumeilla ei ole itsens\u00e4 plagiointia, jos vain tutkija viittaa asiaankuuluvasti aiempiin tuloksiinsa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Plagiointi eli luvaton lainaaminen r\u00e4mett\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-179","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=179"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10351,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/179\/revisions\/10351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}