{"id":1784,"date":"2020-09-02T07:35:26","date_gmt":"2020-09-02T04:35:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=1784"},"modified":"2020-09-03T20:39:50","modified_gmt":"2020-09-03T17:39:50","slug":"riittavasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/09\/02\/riittavasti\/","title":{"rendered":"Riitt\u00e4v\u00e4sti"},"content":{"rendered":"

Kysymys puhuttelee eri tavoin. Yksi yhdist\u00e4\u00e4 sen sy\u00f6miseen ja liikuntaan, toinen taas ty\u00f6ntekoon. Kolmannella on l\u00e4heisyytt\u00e4 liikaa ja nelj\u00e4nnell\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n. Kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4kin kysymys paljastaa jotain olennaista.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 lapsuuden kes\u00e4n\u00e4 70-luvulla perheeni teki automatkan Ruotsiin. Oli iltamy\u00f6h\u00e4, kun palasimme laivalla Turkuun. \u00c4iti kysyi is\u00e4lt\u00e4, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 bensiini kotiin Tampereelle. Is\u00e4 vilkaisi mittariin ja sanoi riitt\u00e4v\u00e4n. Muutaman kymmenen kilometrin ajon j\u00e4lkeen auto kuitenkin sammui. Pys\u00e4hdyimme tien reunaan, eik\u00e4 hajuakaan l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 bensiiniasemasta. Liikenne oli hyvin hiljaista, mutta is\u00e4 sai viittil\u00f6im\u00e4ll\u00e4 yhden auton pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Bensiinin sijaan sielt\u00e4 liikeni neuvo, ett\u00e4 l\u00e4hin huoltoasema on kuuden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Asema aukeaisi kuitenkin vasta aamukuudelta. Vanhempani p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 autoa. Aikaahan olisi koko y\u00f6, ja hiljakseen l\u00e4hestyisimme bensiiniasemaa. Isosiskoni osallistui ty\u00f6nt\u00f6talkoisin, mutta itse olin viel\u00e4 niin pieni, ett\u00e4 vedin hirsi\u00e4 takapenkill\u00e4. Her\u00e4sin vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun is\u00e4 jo tankkasi autoa.<\/p>\n

Riitt\u00e4vyys tarkoittaa tilaa ja ominaisuutta, joka on tyydytt\u00e4v\u00e4 ja tarpeet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Riitt\u00e4vyys viittaa my\u00f6s olosuhteisiin, joissa puute ja ylenpalttisuus v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n suhteessa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja kulutukseen. Turusta l\u00e4htiess\u00e4mme polttoainetta oli liian v\u00e4h\u00e4n suhteessa ajomatkaan, kulutukseen ja huoltoasemaverkkoon.<\/p>\n

Riitt\u00e4vyys on siis keskikentt\u00e4 puutteen ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Sellaisen alueen saavuttaminen on monessa asiassa eduksi. Jalkapallo toimii t\u00e4ss\u00e4 esimerkkin\u00e4: keskikent\u00e4n hallinta on avainasemassa.<\/p>\n

Itseriittoisuus sen sijaan on ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ongelmallista: luottamus omiin voimiin ja kykyihin menee \u00f6veriksi. Se ilmenee t\u00e4rkeilyn\u00e4 ja omahyv\u00e4isyyten\u00e4. Arvostelijat moittivat jalkapalloseura Paris Saint-Germainin t\u00e4htihy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 Neymaria juuri t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Riitt\u00e4vyydell\u00e4 on eettinen, oikeudenmukaisuutta koskeva ja tietoon perustuva ulottuvuutensa. Riitt\u00e4vyytt\u00e4 voidaan siten arvioida eettisest\u00e4 ja yhteiskunnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja riitt\u00e4vyytt\u00e4 voidaan arvioida osaamisen kannalta.<\/p>\n

Eettisess\u00e4 keskustelussa vedotaan usein siihen, ett\u00e4 riitt\u00e4vyyden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaikka ei ehk\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4, ehto on perustarpeiden tyydytt\u00e4minen ja el\u00e4m\u00e4n v\u00e4himm\u00e4isvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4minen, mit\u00e4 ikin\u00e4 ne ovatkaan (H. Frankfurt (1987), \u201dEquality as a moral ideal\u201d, Ethics<\/em> 98(1): 21-42). Monen kirjoittajan mielest\u00e4 v\u00e4himm\u00e4isvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4misen ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yhyyden poistamisen lis\u00e4ksi tarvitaan pidemm\u00e4lle menev\u00e4\u00e4 taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa (A. Rosenberg (1995), \u201dEquality, sufficiency, and opportunity in the just society\u201d, Social Philosophy and Policy<\/em> 12(2): 54-71; P. Casal (2007), \u201dWhy sufficiency is not enough\u201d, Ethics<\/em>, 117(2): 296-326). Hyv\u00e4\u00e4n ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n ei siis riit\u00e4, ett\u00e4 pysyy hengiss\u00e4. Se, mit\u00e4 perustarpeiden tyydytt\u00e4misen lis\u00e4ksi tarvitaan, on ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Nyt el\u00e4mme maailmassa, jossa neuvotaan tyytym\u00e4\u00e4n v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tilannesidonnaisia ovat my\u00f6s osaamistarpeet. Kaupassa ostoksilla ei tarvitse osata derivoida. Arjen tarpeisiin riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskut. Pitk\u00e4ss\u00e4 matematiikassa ne ovat kuitenkin vasta hyv\u00e4 alku.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen yhteydess\u00e4 riitt\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan usein ekologisin, sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Joku voi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 asioita on riitt\u00e4v\u00e4sti, kunhan elonkirjo s\u00e4ilyy ja talous tuottaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia kaikille.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 riitt\u00e4vyys viittaa kohtuullisen kulutuksen rajaan. Jos se ylitet\u00e4\u00e4n, luonnonvarojen ja muiden resurssien k\u00e4ytt\u00f6 on liiallista ja tuhoavaa. Kohtuuttomalla kulutuksella resurssit loppuvat ja maapallo on pilalla.<\/p>\n

Kohtuullisen kuluttamisen raja ei ole kuitenkaan muuttumaton, vaan liikkuva. Se riippuu l\u00e4ht\u00f6tasosta, resurssien uusiutumisesta ja eri tekij\u00f6iden keskin\u00e4isist\u00e4 riippuvuuksista ja takaisinkytkenn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4 hahmoteltua voidaan kutsua riitt\u00e4vyyden rajamalliksi: riitt\u00e4v\u00e4 ei ylit\u00e4 riskirajoja.<\/p>\n

Rajamallia edustaa my\u00f6s Brundtlandin komission kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Sen mukaan kest\u00e4v\u00e4 kehitys tyydytt\u00e4\u00e4 nykyhetken tarpeet viem\u00e4tt\u00e4 tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydytt\u00e4\u00e4 omat tarpeensa (Yhteinen tulevaisuutemme: ymp\u00e4rist\u00f6n ja kehityksen maailmankomission raportti<\/em>, 1988). Brundtlandilla raja menee tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksissa.<\/p>\n

Rajamalliin liittyy my\u00f6s maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4<\/a>. Se on laskennallinen ajankohta, jona ihmisten ekologinen jalanj\u00e4lki ylitt\u00e4\u00e4 maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja k\u00e4sitell\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. T\u00e4n\u00e4 vuonna se oli kuitenkin koronan takia vasta elokuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ihmiskunta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis noin seitsem\u00e4ss\u00e4 kuukaudessa luonnonvarat, joiden pit\u00e4isi riitt\u00e4\u00e4 koko vuodeksi. Suurimmat syyt on energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto<\/a>.<\/p>\n

Niiden optimaalista suhdetta pyrkii hahmottamaan riitt\u00e4vyyden tasapainomalli (J. Tainter (2006), \u201dSocial complexity and sustainability\u201d, Ecological Complexity<\/em> 3(2), 92-93, 99). Sen mukaan riitt\u00e4vyys on tasapainoa puutteen ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Siin\u00e4 pysyminen vaatii aktiivisuutta ja tasapainoilua kuin akrobaatilta. Siksi riitt\u00e4vyys yhdistet\u00e4\u00e4n sellaisiin luonteenhyveisiin kuin kohtuullisuus ja tasapuolisuus.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kulmia nostattaa tasapainomalliin liittyv\u00e4 toinen oletus. Sen mukaan kulutus kaiken kaikkiaan uhkaa kasvaa, jos haluttua hy\u00f6dykett\u00e4, kuten energiaa tai s\u00e4hk\u00f6autoja, tulee tarjolle paljon ja sopuhintaan. Silloin riitt\u00e4vyyden tasapaino j\u00e4rkkyy, yh\u00e4 useammat riskit realisoituvat, joudutaan pulaan ja maailmanloppu tulee.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 pel\u00e4ttiin my\u00f6s silloin, kun enint\u00e4\u00e4n 5,5-prosenttiset alkoholijuomat, kuten vahvat oluet ja lonkerot, ilmestyiv\u00e4t ruokakauppojen hyllyille. Ennakkoon arveltiin, ett\u00e4 alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti. Pelot eiv\u00e4t kuitenkaan toteutuneet, eik\u00e4 Turmiolan Tommi her\u00e4nnyt henkiin.<\/p>\n

Turusta l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 autossamme oli bensiini\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Bensiini\u00e4 olisi ollut riitt\u00e4v\u00e4sti, jos auto olisi tankattu heti sataman j\u00e4lkeen. Tilanteeseen n\u00e4hden ylenpalttista olisi ollut, jos olisimme vet\u00e4neet t\u00e4ysill\u00e4 bensiinikanistereilla lastattua per\u00e4k\u00e4rry\u00e4<\/i>. Siin\u00e4kin olisi ollut omat riskins\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 esimerkit osoittavat t\u00e4rke\u00e4n ongelman kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarkasteluissa. Niiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n usein \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 \u2013 valittuun alueeseen ja yhteen tai muutamaan hy\u00f6dykkeeseen, jonka kulutus voi olla kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tai kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tasolla paikallisesti tai globaalisti.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kuitenkin ensisijaisesti globaali tavoite. Se asettaa raja- ja tasapainovaatimuksia kaikelle kulutukselle koko maapallolla. Yhden asian kulutus kytkeytyy toiseen, se taas kolmanteen ja niin edelleen. My\u00f6s maailman v\u00e4kiluvulla on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti ja mik\u00e4 liikaa?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":1786,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1784","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1784"}],"version-history":[{"count":191,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1979,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1784\/revisions\/1979"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1784"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1784"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}