{"id":177,"date":"2012-10-24T07:11:10","date_gmt":"2012-10-24T04:11:10","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e239fb04ec096a39fb11e2bffa81308946c2e7c2e7"},"modified":"2019-12-19T07:40:31","modified_gmt":"2019-12-19T05:40:31","slug":"huumori-kukkii-yliopistolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/10\/24\/huumori-kukkii-yliopistolla\/","title":{"rendered":"Huumori kukkii yliopistolla"},"content":{"rendered":"
Yliopisto tunnetaan asiallisuuden ja vakavuuden tyyssijana. Ylet\u00f6n vakavuus on kuitenkin naurettavaa.<\/div>\n

Yliopistohuumori on tyypillisesti tilannekomiikkaa: hauskuutta voi synty\u00e4 esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 opettaja sekoaa sanoissaan, kirjoittaa tauluun permanenttitussilla, kaataa vahingossa tuolin tai nykii valkokangasta niin, ett\u00e4 se irtoaa sein\u00e4st\u00e4. Yliopistohuumoriin kuuluu my\u00f6s kaskuja ja kertomuksia opettajien ja tutkijoiden omituisista tavoista ja luonteenpiirteist\u00e4. Hajamielisen professorin ja p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4n dosentin hahmot kuuluvat t\u00e4h\u00e4n genreen.<\/p>\n

Yksi huumorin teht\u00e4vist\u00e4 on vahvistaa ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen kokemusta. Huumori on siksi sis\u00e4piirin juttu ja yliopistohuumorinkin hauskuus edellytt\u00e4\u00e4 usein sis\u00e4piirin tietoa. Toisaalta koominen vaikutelma voi synty\u00e4 my\u00f6s tiedon puutteesta esimerkiksi silloin, kun tutkija tai opettaja puhuu todella innostuneesti aiheesta, jota kuulijat eiv\u00e4t tunne ja joka ei voisi heit\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kiinnostaa.<\/p>\n

Akateemiselle huumorille on tyypillist\u00e4 kuivakkuus ja ainakin n\u00e4enn\u00e4inen \u00e4lykkyys. Se voi olla my\u00f6s mustaa, ilke\u00e4\u00e4 ja ironista. Akateeminen huumori ei ole rivoa eik\u00e4 ratkiriemukasta. Tuskin kukaan repe\u00e4\u00e4 esimerkiksi seuraavista filosofisista vitseist\u00e4:<\/p>\n

Matematiikan tutkimus tulee halvaksi, sill\u00e4 matemaatikko tarvitsee ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 vain lyijykyn\u00e4n, paperia ja roskakorin. Filosofia tulee kuitenkin viel\u00e4 halvemmaksi, sill\u00e4 filosofi ei tarvitse roskakoria.<\/p>\n

Filosofi on henkil\u00f6, joka tiet\u00e4\u00e4 yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4st\u00e4 kunnes h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kaikesta ei-mit\u00e4\u00e4n. Tieteentekij\u00e4 puolestaan tiet\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4 kunnes h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kaiken ei-mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 vitseiss\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 naurettavimpana sit\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t juuri naurata. Pikku Henry, joukoturkkamainen Kummeli-hahmo sanoisi, ett\u00e4 t\u00e4llaisia vitsej\u00e4 kertomalla ”s\u00e4\u00e4 luulet, ett\u00e4 ihmiset kunnioittaa sua. Ei ne kunnioita. Ne nauraa sulle, s\u00e4 oot h\u00e4p\u00e4ssyt ittes!”<\/p>\n

Akateemisten vitsien vitsikkyys perustuu ainakin osaksi siihen, ett\u00e4 niit\u00e4 kertovien henkil\u00f6iden suusta on vaikea kuvitella kuulevansa roisimpaa huumoria. \u00c4lyllist\u00e4 huumoria viljelev\u00e4ss\u00e4 opettajassa ja tutkijassa on samaan aikaan jotain narrimaista ja itsetietoista. Huvittavia ovat my\u00f6s akateemiset juhlat, joissa \u00e4lykk\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6iset ihmiset kulkevat kulkueena ja pit\u00e4v\u00e4t kummallista hattua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopisto tunnetaan asiallisuuden ja vakavuuden tyyssijana. Ylet\u00f6n vakavuus on kuitenkin naurettavaa. Yliopistohuumori on tyypillisesti tilannekomiikkaa: hauskuutta voi synty\u00e4 esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 opettaja sekoaa sanoissaan, kirjoittaa tauluun permanenttitussilla, kaataa vahingossa tuolin tai nykii valkokangasta niin, ett\u00e4 se irtoaa sein\u00e4st\u00e4. Yliopistohuumoriin kuuluu my\u00f6s kaskuja ja kertomuksia opettajien ja tutkijoiden omituisista tavoista ja luonteenpiirteist\u00e4. Hajamielisen professorin ja p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-177","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=177"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":478,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions\/478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}