{"id":176,"date":"2012-11-07T09:09:59","date_gmt":"2012-11-07T07:09:59","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e239facc796aaa39fa11e2a6a5374bf5e72dcb2dcb"},"modified":"2019-12-19T07:40:26","modified_gmt":"2019-12-19T05:40:26","slug":"tieteen-kipinamikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/11\/07\/tieteen-kipinamikko\/","title":{"rendered":"Tieteen kipin\u00e4mikko"},"content":{"rendered":"
Partiossa ja sotav\u00e4ess\u00e4 kamiinan vartijaa sanotaan kipin\u00e4mikoksi. Teht\u00e4v\u00e4 kuulostaa v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4, mutta on tosiasiassa hyvin t\u00e4rke\u00e4: tulee kylm\u00e4, jos tuli sammuu. Keskivertotutkijat, joita useimmat tutkijat ovat ja joihin my\u00f6s itse kernaasti kuulun, ovat tieteen kipin\u00e4mikkoja.<\/div>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskivertotutkijan k\u00e4site on ep\u00e4selv\u00e4, kuten on my\u00f6s esimerkiksi keskiverto-opiskelijan k\u00e4site. Onko keskivertoihmisi\u00e4 olemassakaan?* Vaikka k\u00e4site on ep\u00e4selv\u00e4, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein retorisena keinona – niin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Yliopistoissa on nyky\u00e4\u00e4n paljon puhetta huipuista: huippututkijoista, huippuyksik\u00f6ist\u00e4, huippujulkaisuista. Jotta t\u00e4h\u00e4n puheeseen osattaisiin suhtautua j\u00e4rkev\u00e4sti ja suhteellisuudentajuisesti, on syyt\u00e4 palata v\u00e4lill\u00e4 juurille.<\/p>\n

Vaikka sinnikkyys ja asiantuntemus kuuluvat tieteellisen tutkimuksen arvoihin, huipulle (mit\u00e4 ikin\u00e4 se tarkoittaakaan) p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ansiosta ja onnekkaasti vain harvat. Toisaalta Gaussin k\u00e4yr\u00e4n huipulla ja sen tuntumassa ovat juuri kaikkein keskinkertaisimmat, joita on paljon.<\/p>\n

Hyvin harva yksitt\u00e4inen tutkimus on tuloksiltaan mullistava ja tavattoman t\u00e4rke\u00e4. Silti keskinkertainenkin tutkimus ja keskivertotutkijat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 seuraavilla tavoilla.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin tieteelliset huiput ja neronleimaukset nousevat esiin kaiken muun tutkimuksen keskelt\u00e4 ja mik\u00e4\u00e4n inhimillinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ei tuota vain huippuja. Huippu on vertailuk\u00e4site, jonka logiikka vaatii my\u00f6s pohjan ja keskikohdan. Jos siis ei olisi keskivertotutkijoita, ei olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huippuja.<\/p>\n

Toisekseen kaikki kunnollinen tutkimus pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tieteenalan osaamista ja perinteit\u00e4. Keskivertotutkimuskin on osa tieteen ”pitk\u00e4\u00e4 ketjua”. Yksitt\u00e4iset loisteliaat helmet eiv\u00e4t viel\u00e4 tee ketjua, vaan siihen tarvitaan koossa pit\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 – helminauhassa lankaa, tieteess\u00e4 keskinkertaisia tutkijoita.<\/p>\n

J\u00fcrgen Habermas luokittelee tieteen tavoitteet teknisiin, hermeneuttisiin tai emansipatorisiin. Humanistisille tieteille on ominaista hermeneuttinen tiedonintressi, jonka mukaan tiedon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on perinteen v\u00e4litys ja tulkinta. Juuri t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 voidaan muissakin tieteiss\u00e4 verrata kipin\u00e4mikkona toimimiseen.<\/p>\n

* Matemaattisesti tarkasteltuna on parempi olla keskiarvo- kuin keskivertoihminen, sill\u00e4 positiivisten lukujen keskiarvo on keskivertoa suurempi, huomautti lehtori Kauko Yl\u00f6nen, matematiikan opettajani Tampereen klassillisessa lukiossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Partiossa ja sotav\u00e4ess\u00e4 kamiinan vartijaa sanotaan kipin\u00e4mikoksi. Teht\u00e4v\u00e4 kuulostaa v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4, mutta on tosiasiassa hyvin t\u00e4rke\u00e4: tulee kylm\u00e4, jos tuli sammuu. Keskivertotutkijat, joita useimmat tutkijat ovat ja joihin my\u00f6s itse kernaasti kuulun, ovat tieteen kipin\u00e4mikkoja. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskivertotutkijan k\u00e4site on ep\u00e4selv\u00e4, kuten on my\u00f6s esimerkiksi keskiverto-opiskelijan k\u00e4site. Onko keskivertoihmisi\u00e4 olemassakaan?* Vaikka k\u00e4site on ep\u00e4selv\u00e4, sit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":477,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}