{"id":174,"date":"2012-12-05T09:26:31","date_gmt":"2012-12-05T07:26:31","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e244456092bd6e444511e281ecad74bab364396439"},"modified":"2019-12-19T07:37:48","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:48","slug":"jarjen-ja-tunteen-merkki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/12\/05\/jarjen-ja-tunteen-merkki\/","title":{"rendered":"J\u00e4rjen ja tunteen merkki"},"content":{"rendered":"
Ihminen tarvitsee p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja syd\u00e4nt\u00e4, j\u00e4rke\u00e4 ja tunnetta. T\u00e4t\u00e4 kuvaa Vaasan yliopiston uusi tunnus.<\/div>\n

Filosofi Charles Peirce (1839-1914) jakoi merkit indekseihin, ikoneihin ja symboleihin. Savu on tulen indeksi eli luonnollinen merkki, ikoni muistuttaa kuvaamaansa kohdetta muodoltaan ja symboli on konventionaalinen eli sovittu merkki. Esimerkiksi sanat ovat symboleja, sill\u00e4 niiden viittaussuhde todellisuuteen on sopimuksen- ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nvarainen.<\/p>\n

Vaasan yliopiston uusi syd\u00e4menmuotoinen tunnus on symboli, joka sovitusti tarkoittaa vastuullista johtamista. Syd\u00e4n on perinteisesti rakkauden ja tunteiden vertauskuva, mutta puhutaan my\u00f6s syd\u00e4men sivistyksest\u00e4: kyvyst\u00e4 el\u00e4yty\u00e4 toisen ihmisen asemaan. Tunne\u00e4ly yhdist\u00e4\u00e4 j\u00e4rjen ja tunteet, ja siksi sanotaan, ett\u00e4 tunne\u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 on kyky\u00e4 tunnistaa, ilmaista ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunteita erilaisissa tilanteissa.<\/p>\n

Vaasan yliopiston tunnustuksen v\u00e4rit ovat keltainen ja oranssi, jotka kuvaavat yleisesti valoa ja tulta. Kreikkalaisen myytin mukaan Prometheus varasti Zeukselta tulen, tiedon valon, ja vei sen ihmisille maan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Filosofinen keskustelu tunteista alkoi jo antiikissa. Aristoteles suhtautui tunteisiin my\u00f6nteisemmin kuin opettajansa Platon. Aristoteleen mielest\u00e4 tunteet ovat inhimillisen toiminnan perusta ja siksi kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei ole tunteiden kitkeminen ja j\u00e4rkeist\u00e4minen vaan niiden kehitt\u00e4minen hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 edist\u00e4viksi luonteenpiirteiksi.<\/p>\n

Aristoteles erotti tunteissa kognitiivisen osan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvostelman, affektiivisen osan, johon kuuluu mielihyv\u00e4n tai mielipahan s\u00e4vyinen tuntemus, sek\u00e4 dynaamisen osan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tunteelle ominaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymissuosituksen.<\/p>\n

Mik\u00e4 olisi erityinen akateeminen tunne? Prometheus-myytti vihjaa siit\u00e4, kun se puhuu tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pimeyden poistavasta tiedon valosta. T\u00e4m\u00e4n valon haluaminen, tiedonjano, on akateeminen perustunne. Sen kognitiivinen osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvostelman, ett\u00e4 tieto on hyv\u00e4\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4; sen affektiivinen osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiedon saavuttamisesta koituvan mielihyv\u00e4n ja sen dynaaminen osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suosituksen saada tiedonjano tyydytetyksi. Tiedonjanoon liittyy filosofia, viisauden rakastaminen.<\/p>\n

Vaasan yliopiston syd\u00e4ntunnus muodostuu kolmioista. Tunnus esitt\u00e4\u00e4 monesta pienest\u00e4 osasesta muodostuvan tiiviin yhteis\u00f6n voimaa. Kolmio on monikulmio, jolla on pienin m\u00e4\u00e4r\u00e4 sivuja ja joka aina m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tason. Vaasan yliopisto on pieni ja monialainen ja sen arvoja ovat tutkimuksen ja opetuksen korkeatasoisuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihminen tarvitsee p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja syd\u00e4nt\u00e4, j\u00e4rke\u00e4 ja tunnetta. T\u00e4t\u00e4 kuvaa Vaasan yliopiston uusi tunnus. Filosofi Charles Peirce (1839-1914) jakoi merkit indekseihin, ikoneihin ja symboleihin. Savu on tulen indeksi eli luonnollinen merkki, ikoni muistuttaa kuvaamaansa kohdetta muodoltaan ja symboli on konventionaalinen eli sovittu merkki. Esimerkiksi sanat ovat symboleja, sill\u00e4 niiden viittaussuhde todellisuuteen on sopimuksen- ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nvarainen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-174","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=174"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":465,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174\/revisions\/465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=174"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=174"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=174"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}