{"id":172,"date":"2012-12-19T07:33:34","date_gmt":"2012-12-19T05:33:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e2499da1c3f804499d11e2b26deffe63c4c516c516"},"modified":"2019-12-19T07:37:35","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:35","slug":"kristevan-kristus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/12\/19\/kristevan-kristus\/","title":{"rendered":"Kristevan Kristus"},"content":{"rendered":"
Kertomus Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 on innoittanut monia taiteilijoita, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 ja kirjailijoita. Julia Kristeva, bulgarialais-ranskalainen filosofi, feministi ja psykoanalyytikko esitt\u00e4\u00e4 yhden omintakeisimmista tulkinnoista.<\/div>\n

Kristevan mukaan uskonnon teht\u00e4v\u00e4 on k\u00e4sitell\u00e4 varhaislapsuuteen, rintaruokinnan loppumiseen liittyv\u00e4\u00e4 maternalistista traumaa: \u00e4idin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ksi tulemisen kokemusta. Siksi perheseen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet ovat uskonnoissa niin keskeisi\u00e4.<\/p>\n

Eri uskontoja yhdist\u00e4\u00e4 Kristevan mukaan abjektien eli ep\u00e4puhtaiden, v\u00e4ltett\u00e4vien ja torjuttavien asioiden k\u00e4sittely, jossa rituaaleilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 ihmisen suhdetta abjekteihin. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t esimerkiksi erilaiset puhdistautumisrituaalit.<\/p>\n

Sama peruskuvio toistuu Kristevan mukaan my\u00f6s kristinuskossa, jossa abjekteista tulee synnin k\u00e4sitteen v\u00e4lityksell\u00e4 ihmisen sis\u00e4inen ongelma. Abjektit eiv\u00e4t siten en\u00e4\u00e4 ole ihmisen ulkopuolella vaan psyykess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee niist\u00e4 entist\u00e4 traumaattisempia, koska ihminen ei voi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 suhdettaan niihin ulkonaisilla teoilla. T\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4isell\u00e4 abjektimaailmalla on erityinen symbolinen muoto ja siksi kristinuskolla on erityinen jumaluuden rakenne.<\/p>\n

Kristeva keskittyy katoliseen kristinuskoon, jossa symbolit is\u00e4, poika ja \u00e4iti eli neitsyt Maria muodostavat jumalallisen perheen, jonka j\u00e4senten keskin\u00e4iset suhteet ovat hyvin monimutkaiset. T\u00e4h\u00e4n symbolimaailmaan kuuluu neitseest\u00e4 syntynyt, synnit\u00f6n (”abjektiton”) ja t\u00e4ydellinen Jeesus-lapsi.<\/p>\n

Joulukertomus liittyy n\u00e4in yleisinhimilliseen henkiseen peruskaavaan, joka muodostuu toiveiden ja pelkojen, ihanteiden ja pettymysten kudelmasta. Todellisuudessa kukaan ei ole ihannelapsi, jota \u00e4iti ei koskaan j\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Kristeva arvostelee niit\u00e4 feministej\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t poistamaan uskonnosta sukupuolisidonnaiset k\u00e4sitteet. Silloin nimitt\u00e4in uskonnollisten kertomusten ja rituaalien terapeuttinen merkitys katoaa. Kristevan mukaan uskonto ei ole tosi tai ep\u00e4tosi vaan traumaattisten kokemusten k\u00e4sittelyn v\u00e4line.<\/p>\n

Kristeva laajentaa uskonnon tulkintaansa yhteiskunnalliseksi analyysiksi. H\u00e4nen mukaansa protestanttinen kristinusko ja siin\u00e4 tapahtunut feminiinisen perinteen katoaminen selitt\u00e4v\u00e4t, miksi protestanttiset yhteiskunnat edustavat universaalin j\u00e4rjestyksen ideaa. Protestanttisessa kristinuskossa vallitsee yleinen eli periaatteessa yhteiskunnan kaikkiin j\u00e4seniin kohdistuva sosiaalietiikka. Katolisessa yhteiskunnassa taas osoitetaan solidaarisuutta ensin perheelle ja l\u00e4hipiirille. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen ovat vahvistaneet monet yhteiskuntatieteelliset tutkimukset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kertomus Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 on innoittanut monia taiteilijoita, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 ja kirjailijoita. Julia Kristeva, bulgarialais-ranskalainen filosofi, feministi ja psykoanalyytikko esitt\u00e4\u00e4 yhden omintakeisimmista tulkinnoista. Kristevan mukaan uskonnon teht\u00e4v\u00e4 on k\u00e4sitell\u00e4 varhaislapsuuteen, rintaruokinnan loppumiseen liittyv\u00e4\u00e4 maternalistista traumaa: \u00e4idin hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ksi tulemisen kokemusta. Siksi perheseen liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet ovat uskonnoissa niin keskeisi\u00e4. Eri uskontoja yhdist\u00e4\u00e4 Kristevan mukaan abjektien eli ep\u00e4puhtaiden, v\u00e4ltett\u00e4vien ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":463,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions\/463"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}