{"id":171,"date":"2012-12-31T16:42:25","date_gmt":"2012-12-31T14:42:25","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e253584af861f8535811e2914d5723041da935a935"},"modified":"2019-12-19T07:37:28","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:28","slug":"ei-mitaan-uutta-auringon-alla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2012\/12\/31\/ei-mitaan-uutta-auringon-alla\/","title":{"rendered":"Ei mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla"},"content":{"rendered":"
Roomalaiselta n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijalta Titus Maccius Plautukselta (254-184 eKr.) on per\u00e4isin monia lent\u00e4vi\u00e4 lauseita, joiden perusteella ihmisluonto ja el\u00e4m\u00e4n peruskokemukset ovat s\u00e4ilyneet samanlaisina antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/div>\n

Yksi tunnetuimmista Plautuksen lausahduksista ”ihminen on ihmiselle susi” (lupus est homo homini<\/em>) (Asinaria<\/em> 495) on per\u00e4isin Aasien komediasta<\/em>. Samanlaiseen ihmiskuvaan perustuu Thomas Hobbesin (1588-1679) yhteiskuntak\u00e4sitys, jonka mukaan luonnontilassa vallitsee ”kaikkien sota kaikkia vastaan”. Ihmisten on siksi sovittava poliittisesta auktoriteetista, jolle he luovuttavat rajattoman vallan kiistojen ratkaisemiseksi. Aasien komedian<\/em> tekstiyhteydess\u00e4 puhutaan muukalaisista: siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset kohtelevat huonosti niit\u00e4, joita eiv\u00e4t tunne.<\/p>\n

Toinen tunnettu Plautuksen lausahdus on ”se, jota jumalat rakastavat, kuolee nuorena” (quem di diligunt, adulescenc moritur<\/em>) (Bacchides<\/em> 817). Kaksi Bacchista<\/em> -komediassa lause on ironinen. Yksi n\u00e4ytelm\u00e4n henkil\u00f6ist\u00e4 antaa varttuneen keskustelukumppaninsa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kaikkea muuta kuin jumalten suosikki, koska viel\u00e4 el\u00e4\u00e4. Tekstiss\u00e4 nuoruuteen yhdistet\u00e4\u00e4n voima, \u00e4ly ja j\u00e4rkevyys.<\/p>\n

Vangit<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita tunnettuja lausumia, jotka on k\u00e4\u00e4nnetty alla melko vapaasti:<\/p>\n

”Tajuamme onnemme vasta, kun olemme menett\u00e4neet sen” (tum denique homines nostra intelligimus bona, quom quae in potestate habuimus, ea amisimus<\/em>) (Captivi<\/em> 142-143). T\u00e4m\u00e4 on yksi antiikissa esitetyist\u00e4 vastauksista pahan ongelmaan: pahaa tarvitaan, jotta hyv\u00e4 havaittaisiin, ja t\u00e4ss\u00e4 (aika lohduttomassa) mieless\u00e4 pahasta voi seurata hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

”Ihmiset ovat hyv\u00e4\u00e4 kaveria niin kauan kuin he tarvitsevat palvelusta, mutta sen saatuaan heist\u00e4 tulee kurjia huijareita” (quod sibi volunt, dum id impetrant, boni sunt; sed id ubi iam penes sese habent, ex bonis pessimi et fraudulentissimi<\/em>) (Captivi<\/em> 232-235). T\u00e4m\u00e4 on osuva kuvaus k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, jota my\u00f6hemmin Kant moittii ihmisten v\u00e4lineellist\u00e4miseksi.<\/p>\n

”Hyv\u00e4n ihmisen tekem\u00e4 hyv\u00e4 teko tuottaa paljon hyv\u00e4\u00e4” (quod bonis bene fit beneficium, gratia ea gravida est bonis<\/em>) (Captivi<\/em> 257). Vangit<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n n\u00e4in hyve- ja seurausetiikka. Samantapainen mutta metafyysisempi k\u00e4sitys sis\u00e4ltyy intialaiseen karmaoppiin, jonka mukaan hyvist\u00e4 teoista koituu my\u00f6s tekij\u00e4lleen hyv\u00e4\u00e4, pahasta pahaa.<\/p>\n

L\u00e4hde: Titus Maccius Plautus, Amphitryo, Asinaria, Aulularia, Bacchides, Captivi<\/em>, Tredition classics, Hamburg: Tredition, 2012. Otsikon viisaus on Vanhan testamentin Saarnaajan kirjasta (1:1), joka on mahdollisesti per\u00e4isin samalta ajalta kuin Plautuksen n\u00e4ytelm\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Roomalaiselta n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijalta Titus Maccius Plautukselta (254-184 eKr.) on per\u00e4isin monia lent\u00e4vi\u00e4 lauseita, joiden perusteella ihmisluonto ja el\u00e4m\u00e4n peruskokemukset ovat s\u00e4ilyneet samanlaisina antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Yksi tunnetuimmista Plautuksen lausahduksista ”ihminen on ihmiselle susi” (lupus est homo homini) (Asinaria 495) on per\u00e4isin Aasien komediasta. Samanlaiseen ihmiskuvaan perustuu Thomas Hobbesin (1588-1679) yhteiskuntak\u00e4sitys, jonka mukaan luonnontilassa vallitsee ”kaikkien sota kaikkia […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-171","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":462,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171\/revisions\/462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}