{"id":170,"date":"2013-01-16T07:24:49","date_gmt":"2013-01-16T05:24:49","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25f9d0c8fc5fe5f9d11e2ab76e5e825653fb23fb2"},"modified":"2019-12-19T07:37:22","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:22","slug":"oiva-ketosen-syntymasta-100-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/01\/16\/oiva-ketosen-syntymasta-100-vuotta\/","title":{"rendered":"Oiva Ketosen syntym\u00e4st\u00e4 100 vuotta"},"content":{"rendered":"
Akateemikko Oiva Ketonen (21.1.1913 Teuva – 3.9.2000 Helsinki) oli merkitt\u00e4v\u00e4 suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja.<\/div>\n

Ketonen\u00a0toimi Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina vuosina 1951-1977 ja sai akateemikon arvonimen vuonna 1980. Ketonen julkaisi laajasti tieteenfilosofiasta ja -historiasta, yliopistopolitiikasta sek\u00e4 suurtakin yleis\u00f6\u00e4 kiinnostavista filosofisista ja eettisist\u00e4 teemoista.<\/p>\n

Ketonen opiskeli matematiikka ja filosofiaa Helsingin yliopistossa 1930-luvulla. V\u00e4it\u00f6skirja Untersuchungen zum Pr\u00e4dikatenkalkul<\/em> valmistui vuonna 1943. Se oli saavutus paitsi logiikan tutkimuksen edistysaskeleena my\u00f6s sen vuoksi, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja on tehty t\u00e4ydellisess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4 sanan intellektuaalisessa merkityksess\u00e4.<\/p>\n

Suurelle yleis\u00f6lle Ketonen tuli tunnetuksi kirjoillaan Suuri maailmanj\u00e4rjestys<\/em> (1948) ja Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus<\/em> (1961). Tieteenfilosofian peruskysymyksi\u00e4 Ketonen hahmotteli kirjassaan Se py\u00f6rii sittenkin<\/em> (1976). N\u00e4it\u00e4 kirjoja ovat lukeneet useat suomalaiset opiskelijapolvet.<\/p>\n

Ketonen osallistui aktiivisesti korkeakoulu- ja tiedehallinnon kehitt\u00e4miseen. H\u00e4nen johtamansa ty\u00f6ryhm\u00e4 aloitti tasavallan presidentin Urho Kekkosen toimeksiannosta 1965 yliopistojen ja korkeakoulujen kehitt\u00e4misty\u00f6n.<\/p>\n

Ketosen panos jatkui viel\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4lkeenkin. H\u00e4n laati korkeakoulujen kehitt\u00e4mislain luonnoksen ja oli aktiivisesti paimentamassa sen l\u00e4pimenoa eduskunnassa. Laki ohjasi korkeakoulujen kasvua ja alueellista levinneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Ketonen toimi my\u00f6s opetusministeri\u00f6n korkeakoulu- ja tiedeosaston osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 korkeakouluneuvoston puheenjohtajana vuonna 1966. Samana vuonna valtioneuvosto teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Vaasan kauppakorkeakoulun perustamisesta. Ketonen toimi vuonna 1960 perustetun Vaasan kes\u00e4yliopiston rehtorina vuosina 1961-65.<\/p>\n

Ketonen oli ahkera esitelm\u00f6ij\u00e4 ja puhui muun muassa tieteen etiikasta, l\u00e4\u00e4ketieteen filosofiasta, aatehistoriasta ja ihmisen kohtaloa koskevista kysymyksist\u00e4. H\u00e4n piti totuuden ja uuden tiedon tavoittelua tieteen ja filosofian ensisijaisena p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Oiva Ketosen syntym\u00e4n 100-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlistava seminaari pidet\u00e4\u00e4n 21.1.2013 klo 18.30 alkaen Teuvan kulttuuritalo Orrelassa (Porvarintie 51, 64700 Teuva). Juhlapuhujan professori Esa Saarisen esitelm\u00e4 ”Filosofian vaikutus arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n: mit\u00e4 voimme oppia Oiva Ketoselta?” alkaa klo 19. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy. Juhlaseminaarin j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t Vaasan yliopisto, Etel\u00e4-Pohjanmaan Kulttuurirahasto, Teuvan kunta ja Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Akateemikko Oiva Ketonen (21.1.1913 Teuva – 3.9.2000 Helsinki) oli merkitt\u00e4v\u00e4 suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketonen\u00a0toimi Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina vuosina 1951-1977 ja sai akateemikon arvonimen vuonna 1980. Ketonen julkaisi laajasti tieteenfilosofiasta ja -historiasta, yliopistopolitiikasta sek\u00e4 suurtakin yleis\u00f6\u00e4 kiinnostavista filosofisista ja eettisist\u00e4 teemoista. Ketonen opiskeli matematiikka ja filosofiaa Helsingin yliopistossa 1930-luvulla. V\u00e4it\u00f6skirja Untersuchungen zum […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-170","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":461,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/461"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}