{"id":168,"date":"2013-02-13T12:20:44","date_gmt":"2013-02-13T10:20:44","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e275c7065eb0ce75c711e29f20cb53ef9658c258c2"},"modified":"2019-12-19T07:37:09","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:09","slug":"matka-varhaislapsuuteen-ja-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/02\/13\/matka-varhaislapsuuteen-ja-takaisin\/","title":{"rendered":"Matka varhaislapsuuteen ja takaisin"},"content":{"rendered":"
Ylioppilaslehden korni kakkajuttu kirkastuu psykoanalyysissa.<\/div>\n

Viime jouluna kirjoitin blogissani Julia Kristevan, bulgarialais-ranskalaisen filosofin ja psykoanalyytikon Jeesusta koskevista tulkinnoista. T\u00e4m\u00e4nkertaisen Kristeva-bloggauksen muusa on ”Mr. Hankey, the Christmas Poo”, joka Jeesuksen tavoin kuuluu South Parkin henkil\u00f6hahmoihin.<\/p>\n

Kristevan mukaan tietoisen minuuden ja alitajunnan synty perustuu kielen oppimiseen, joka muuttaa ihmisen ”halutaloutta”. Pieni lapsi on narsisti ja el\u00e4\u00e4 symbioottisessa tilassa, jota leimaa perustarpeiden tyydytys kuten fyysinen l\u00e4heisyys ja ulostaminen. Traaginen tilanne syntyy, kun lapsen haluja aletaan rajoittaa. Kun rintaruokinta loppuu, syntyy fyysinen et\u00e4isyys \u00e4itiin. Ulostamisesta tulee v\u00e4hitellen kontrolloitua. Kristevan mukaan t\u00e4m\u00e4 on dramaattinen muutos. Sen yhteydess\u00e4 lapsesta alkaa kehitty\u00e4 ”puhuva subjekti”.<\/p>\n

Kristeva sanoo varhaista esikielellist\u00e4 vaihetta semioottiseksi. Siin\u00e4 halutalous on kontrolloimaton ja kaikki asiat nime\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Kristeva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 ilmaisua ”nime\u00e4m\u00e4t\u00f6n toinen”.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tilasta lapsi siirtyy v\u00e4hitellen symboliseen kielen tilaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu vaiheessa, jota Kristeva kutsuu khoraksi<\/em>. Sana tulee Platonin Timaios<\/em>-dialogista, jossa demiurgi eli luoja muovaa kaoottista alkumateriaa ideamaailman mallin mukaan. Platon kutsuu khoraksi<\/em> (tilaksi, s\u00e4ili\u00f6ksi, kohduksi) tilaa, jossa maailma synnytet\u00e4\u00e4n ja jossa aineen muokkaaminen tapahtuu. Tila edustaa turvallisuutta, l\u00e4heisyytt\u00e4, halujen ja tarpeiden rajatonta tyydytyst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tilassa \u00e4iti edustaa ”nime\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toiseutta”.<\/p>\n

Kristeva korostaa ihmisen minuuden syntyv\u00e4n vuorovaikutuksessa. Se edellytt\u00e4\u00e4 suhdetta ”toiseen”, johon subjekti peilaa itse\u00e4\u00e4n. Kielen synty edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi ”kolmatta”, joka rinnastetaan is\u00e4n l\u00e4sn\u00e4oloon. T\u00e4m\u00e4 kolmas edustaa ”lakia ja j\u00e4rjestyst\u00e4”, kontrolloitujen ja organisoitujen halujen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Siirtyminen semioottisesta tilasta (id<\/em>) symboliseen (ego<\/em>) tapahtuu siis ”is\u00e4n” (superego<\/em>) avulla. Lapsi siirtyy rajoitettuun ja kontrolloituun kielelliseen halutalouteen, jossa primaarihalujen tyydytt\u00e4mist\u00e4 kontrolloidaan ja lapsi joutuu ilmaisemaan niit\u00e4 kielellisesti. Laki ja j\u00e4rjestys astuvat voimaan.<\/p>\n

Kristevalaisittain tulkittuna Ylioppilaslehden kakkajuttu<\/a> rikkoi kontrolloidun halutalouden lakia ja j\u00e4rjestyst\u00e4. Samalla se kuitenkin saattoi ne uudestaan voimaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtui tekem\u00e4ll\u00e4 performanssista lehtijuttu, ”puhuvan subjektin” teko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ylioppilaslehden korni kakkajuttu kirkastuu psykoanalyysissa. Viime jouluna kirjoitin blogissani Julia Kristevan, bulgarialais-ranskalaisen filosofin ja psykoanalyytikon Jeesusta koskevista tulkinnoista. T\u00e4m\u00e4nkertaisen Kristeva-bloggauksen muusa on ”Mr. Hankey, the Christmas Poo”, joka Jeesuksen tavoin kuuluu South Parkin henkil\u00f6hahmoihin. Kristevan mukaan tietoisen minuuden ja alitajunnan synty perustuu kielen oppimiseen, joka muuttaa ihmisen ”halutaloutta”. Pieni lapsi on narsisti ja el\u00e4\u00e4 symbioottisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-168","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=168"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":459,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions\/459"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}