{"id":167,"date":"2013-02-27T08:23:18","date_gmt":"2013-02-27T06:23:18","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e280a62d1e9ab480a611e2acd72902faba95e895e8"},"modified":"2019-12-19T07:37:03","modified_gmt":"2019-12-19T05:37:03","slug":"kielitaito-ja-hyvinvointi-korrelaatio-vai-syysuhde","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/02\/27\/kielitaito-ja-hyvinvointi-korrelaatio-vai-syysuhde\/","title":{"rendered":"Kielitaito ja hyvinvointi: korrelaatio vai syysuhde?"},"content":{"rendered":"
Tilastotieteen ja tieteenfilosofian peruskursseilla opetetaan, ett\u00e4 korrelaatio ja syy-yhteys ovat eri asioita. Silti ne helposti sekaantuvat.<\/div>\n

Seuraavassa on tuore esimerkki korrelaation ja kausaliteetin sekaantumasta:<\/p>\n

Kielikurssien ja -matkojen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 EF on julkaissut englannin kielen taitoa eri maissa mittaavan tutkimuksen (EF English Proficiency Index 2012<\/a>). Tulosten mukaan ruotsalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset osaavat englantia vieraana kielen\u00e4 parhaiten.<\/p>\n

EF:n varatoimitusjohtaja Michael Lu kommentoi tutkimusta suureellisesti sanoen, ett\u00e4 englanti on avain luovuuteen ja kilpailukykyyn. Lun mukaan tulosten tulisi havahduttaa heikosti menestyneet maat, koska raportti osoittaa, ett\u00e4 kehno englannin taito on yhteydess\u00e4 kaupank\u00e4ynnin ja innovaatioiden v\u00e4h\u00e4isyyteen sek\u00e4 alhaisiin tuloihin (Flybe Uncovered<\/em>, Winter 2012, 60).<\/p>\n

Tutkimuksen uutisoinnissa esitet\u00e4\u00e4n tulosten viittaavan siihen, ett\u00e4 kehno englanti ajaa euroalueen kriisimaat Italian, Espanjan ja Portugalin karille. Maat kuuluvat englannin taidoissa Euroopan heikoimpiin.<\/p>\n

Uutisessa perusteettomasti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n laman johtuvan heikosta englannista. Tutkimus osoittaa vain, ett\u00e4 taloudellinen lama ja keskiarvoa heikompi englannin taito korreloivat kesken\u00e4\u00e4n: samoissa maissa on lama ja ihmiset osaavat englantia v\u00e4h\u00e4n. N\u00e4iden ilmi\u00f6iden taustalla saattaa olla kuitenkin esimerkiksi yhteinen historiallinen syy.<\/p>\n

Vieraan kielen taidon ja taloudellisen hyvinvoinnin suhde voi olla monenlainen, ei aina kausaalinen. Silloinkin, kun suhde on kausaalinen, syy-yhteyden suunta voi vaihdella. Seuraavassa on n\u00e4ist\u00e4 esimerkki:<\/p>\n

Taiwanissa liikkuminen on kiinaa osaamattomille vaikeaa, koska muun muassa tienviitat ja ruokalistat ovat vain kiinaksi ja koska useimpien paikallisten asukkaiden englannin taito on hyvin rajallinen. Samoin on koreankielisess\u00e4 Etel\u00e4-Koreassa. Yleisesti heikko englanti ei ole kuitenkaan est\u00e4nyt n\u00e4iden ”Aasian tiikereiden” talouden rakettimaista nousua. Ne k\u00e4yv\u00e4t kauppaa menestyksellisesti paitsi naapureidensa my\u00f6s kaukaisten maiden kuten Suomen kanssa.<\/p>\n

Tulkeilla, k\u00e4\u00e4nt\u00e4jill\u00e4 ja englanninopettajilla riitt\u00e4\u00e4 Taiwanissa ja Etel\u00e4-Koreassa t\u00f6it\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 maissa vientikysynn\u00e4n ja englannintaitoisen myynti- ja markkinointihenkil\u00f6st\u00f6n kasvulla on ollut kaksisuuntainen suhde: ne ovat ruokkineet toinen toistaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tilastotieteen ja tieteenfilosofian peruskursseilla opetetaan, ett\u00e4 korrelaatio ja syy-yhteys ovat eri asioita. Silti ne helposti sekaantuvat. Seuraavassa on tuore esimerkki korrelaation ja kausaliteetin sekaantumasta: Kielikurssien ja -matkojen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 EF on julkaissut englannin kielen taitoa eri maissa mittaavan tutkimuksen (EF English Proficiency Index 2012). Tulosten mukaan ruotsalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset osaavat englantia vieraana kielen\u00e4 parhaiten. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":458,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/458"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}