{"id":164,"date":"2013-04-10T07:33:58","date_gmt":"2013-04-10T04:33:58","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e2a197dc428d54a19711e287aeb9346c64832d832d"},"modified":"2019-12-19T07:31:38","modified_gmt":"2019-12-19T05:31:38","slug":"yhteisollisyys-suojaa-koyhyydelta-eraan-yhteisoutopian-edellytykset-ja-esteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/04\/10\/yhteisollisyys-suojaa-koyhyydelta-eraan-yhteisoutopian-edellytykset-ja-esteet\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyys suojaa k\u00f6yhyydelt\u00e4: er\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6utopian edellytykset ja esteet"},"content":{"rendered":"
Rahatonkin yhteis\u00f6 voi olla omavarainen.<\/div>\n

Aineellisen hyvinvoinnin vastakohta on k\u00f6yhyys. Suomessa on ankaraa aineellista k\u00f6yhyytt\u00e4 suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Pienituloisuus on yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tulot eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n kerro kaikkea aineellisesta hyvinvoinnista. Huomioon pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s menot. Esimerkiksi asuntolainaa maksava keskituloinen voi olla taloudellisesti yht\u00e4 ahtaalla kuin asumistukea saava pienituloinen.<\/p>\n

Suomalaisista 13 prosenttia eli noin 700 000 henke\u00e4 oli pienituloisia vuonna 2011. Pienituloisiksi lasketaan ne, joiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat rahatulot ovat korkeintaan 1 200 euroa kuukaudessa ja alle 14 400 euroa vuodessa.<\/p>\n

Keskiajalla k\u00f6yhin\u00e4 pidettiin niit\u00e4, jotka olivat ajautuneet yhteis\u00f6n sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle. K\u00f6yh\u00e4 oli siis yhteis\u00f6llisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 osaton ja yhteis\u00f6ns\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4. Mit\u00e4 lujemmin sitein yksil\u00f6 kuului perhe-, suku-, kyl\u00e4- tai ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4, sit\u00e4 turvatumpaa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti. Mit\u00e4 et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle yksil\u00f6 oli ajautunut n\u00e4ist\u00e4 yhteis\u00f6ist\u00e4, sit\u00e4 varmemmin h\u00e4net luokiteltiin k\u00f6yh\u00e4ksi (ks. Pauli Annalan kirjoitus ”Fransiskaanisen liikkeen synty talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta”<\/a>).<\/p>\n

Nykyisinkin k\u00f6yhyys ja syrj\u00e4ytyminen kulkevat usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Syrj\u00e4ytymisell\u00e4 tarkoitetaan yleens\u00e4 ty\u00f6n ja koulutuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 muista ihmisist\u00e4 erist\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 palaamasta pienyhteis\u00f6jen turviin? Esteen\u00e4 on ensinn\u00e4kin pitk\u00e4lle edennyt ty\u00f6njako eli yhteiskunnan jakautuminen kapeisiin ty\u00f6- ja toiminta-aloihin. Sen seurauksena ihmisten osaaminen on eriytynytt\u00e4. Useimmat meist\u00e4 eiv\u00e4t osaa tehd\u00e4 asioita, joita omavaraisessa pienyhteis\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi, kuten viljell\u00e4 maata ja hoitaa kotiel\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n

Pienyhteis\u00f6jen synty\u00e4 vaikeuttavat my\u00f6s rahatalous ja taloudellisen tehokkuuden maksimointi. Joitakin yhteistaloudessa el\u00e4vi\u00e4 ryhmi\u00e4 on kuitenkin syntynyt, kuten\u00a0Keuruun Ekokyl\u00e4<\/a> ja Kivisalon yhteis\u00f6kyl\u00e4<\/a> Pohjois-Savossa.<\/p>\n

Maaseudun perhe- ja kyl\u00e4yhteis\u00f6iss\u00e4 monet osasivat tehd\u00e4 kaikkia maatalon perust\u00f6it\u00e4. Rahalla oli omavaraistaloudessa suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen merkitys. Maatalousyhteis\u00f6n kyky osallistaa ihmisi\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 huolta kaikista j\u00e4senist\u00e4\u00e4n perustui yhteiseen osaamiseen ja luontaistalouteen.<\/p>\n

Yliopistoyhteis\u00f6n j\u00e4senill\u00e4, tutkijoilla ja opettajilla on syv\u00e4llist\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 omilta erityisaloiltaan. Tieteellinen tieto ei kuitenkaan riit\u00e4 yhteis\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4ntavan perustaksi. Omavaraisessa pienyhteis\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi osata maat\u00f6iden lis\u00e4ksi muun muassa ommella vaatteita, rakentaa ja korjata taloja sek\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6kaluja.<\/p>\n

K\u00e4dentaitojen osaajia on toki yliopistollakin. Niiden, peltomaan ja rakennusten lis\u00e4ksi omavaraiseen ”yliopistokommuuniin” tarvittaisiin halua el\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisesti. Sellaista halua kuitenkin puuttuu. Nyky-yhteiskunnassa ty\u00f6n ja yksityisel\u00e4m\u00e4n erottaminen on juurtunut syv\u00e4lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rahatonkin yhteis\u00f6 voi olla omavarainen. Aineellisen hyvinvoinnin vastakohta on k\u00f6yhyys. Suomessa on ankaraa aineellista k\u00f6yhyytt\u00e4 suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Pienituloisuus on yleisemp\u00e4\u00e4. Tulot eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n kerro kaikkea aineellisesta hyvinvoinnista. Huomioon pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s menot. Esimerkiksi asuntolainaa maksava keskituloinen voi olla taloudellisesti yht\u00e4 ahtaalla kuin asumistukea saava pienituloinen. Suomalaisista 13 prosenttia eli noin 700 000 henke\u00e4 oli pienituloisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=164"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":417,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions\/417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}