{"id":161,"date":"2013-05-22T10:08:03","date_gmt":"2013-05-22T07:08:03","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e2c2ae57fac97ac2ae11e294d9dfc63075c7b8c7b8"},"modified":"2019-12-19T07:31:14","modified_gmt":"2019-12-19T05:31:14","slug":"opiskelijan-taakka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/05\/22\/opiskelijan-taakka\/","title":{"rendered":"Opiskelijan taakka"},"content":{"rendered":"
Kiillotetun julkisivun takana moni tuntee itsens\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/div>\n

It\u00e4valtalaissyntyinen filosofi ja yhteiskuntakriitikko Iv\u00e1n Illich (1926-2002) n\u00e4ki koulujen ja yliopistojen synnytt\u00e4v\u00e4n alemmuudentunnetta. Illich suomi siksi laitosmaista koulutusta. Sen tilalle h\u00e4n suositti ep\u00e4muodollista ja itseohjautuvaa oppimista. Siihen kuuluvat muun muassa opintopiirit ja mallioppiminen (ks. Iv\u00e1n Illich, Deschooling Society<\/em>, 1971; suom. Kouluttomaan yhteiskuntaan<\/em>, 1972). T\u00e4llainen koulutusk\u00e4sitys on kiehtova, mutta ongelmallinen.<\/p>\n

Illichin k\u00e4rkev\u00e4 kritiikki perustuu siihen, ett\u00e4 oppilaitokset ovat meritokraattisia eli muodollisiin suorituksiin keskittyvi\u00e4. Yliopistoissakin opiskelua ja tutkimusty\u00f6t\u00e4 leimaa suoritusten arviointi ja seuranta. Tavoitteet ovat korkealla. Niihin kuuluu huippusuoritusten ja parhaiden arvosanojen tavoittelu.<\/p>\n

Monia opiskelijoita, vaikkakaan ei kaikkia, t\u00e4llaiset tavoitteet ahdistavat. Jotkut tuntevat syv\u00e4\u00e4 alemmuutta. Omien kykyjen ja mahdollisuuksien ep\u00e4ily johtaa helposti alisuoriutumiseen. Jotkut masentuvat ja sairastuvat.<\/p>\n

Opiskelijoita kuormittavat tietysti monet muutkin tekij\u00e4t kuin opintosuorituksiin ja opintojen edistymiseen liittyv\u00e4t paineet. Toimentulo on niukkaa, ty\u00f6paikat ovat tiukassa, joillakin velat painavat. Yht\u00e4 vaivaa yksin\u00e4isyys, toisella on ihmissuhde solmussa. Erilaiset h\u00e4iri\u00f6t tai riippuvuudet j\u00e4yt\u00e4v\u00e4t. Valmistuminen kenties jo h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4, mutta mit\u00e4 tapahtuu sen j\u00e4lkeen? ”Valitsinko oikean alan?” moni kysyy. Kysymys on min\u00e4kuvan selvitt\u00e4miseksi t\u00e4rke\u00e4 ja tarpeellinen.<\/p>\n

Ihmisen ahdistus on joskus ilmeist\u00e4: ryhti on kumara ja kulkua s\u00e4est\u00e4\u00e4 syv\u00e4 huokaus. Usein huolet ja murheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin muilta piiloon.<\/p>\n

Erilaisissa rooleissa, kuten opiskelijan tai opettajan roolissa toimimista ohjaavat sovinnaiset odotukset ja vaatimukset. Opettajalla on eri teht\u00e4v\u00e4 kuin psykologilla tai sosiaality\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4. Eri teht\u00e4v\u00e4- ja koulutussidonnaisia rooleja yhdist\u00e4\u00e4 kuitenkin ihmisyys. Sit\u00e4 ei opettajakaan voi v\u00e4ist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ihmisyyteen kuuluu toisen arvostaminen ja pit\u00e4minen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4, ei vain jonain suorittajana. Siihen kuuluu my\u00f6s asianmukainen my\u00f6t\u00e4tunto ja v\u00e4litt\u00e4minen, tervehtiminen ja kuuntelu.<\/p>\n

Illichin kritiikki osuisi yliopistoonkin lievemmin, jos opiskelijoita rohkaistaisiin ja kannustettaisiin enemm\u00e4n. Meill\u00e4 on fantastisia ja briljantteja opiskelijoita. Jospa viel\u00e4 sattuvassa tilanteessa kysytt\u00e4isiin: ”Miten voit?”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiillotetun julkisivun takana moni tuntee itsens\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. It\u00e4valtalaissyntyinen filosofi ja yhteiskuntakriitikko Iv\u00e1n Illich (1926-2002) n\u00e4ki koulujen ja yliopistojen synnytt\u00e4v\u00e4n alemmuudentunnetta. Illich suomi siksi laitosmaista koulutusta. Sen tilalle h\u00e4n suositti ep\u00e4muodollista ja itseohjautuvaa oppimista. Siihen kuuluvat muun muassa opintopiirit ja mallioppiminen (ks. Iv\u00e1n Illich, Deschooling Society, 1971; suom. Kouluttomaan yhteiskuntaan, 1972). T\u00e4llainen koulutusk\u00e4sitys on kiehtova, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":414,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions\/414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}