{"id":156,"date":"2013-09-11T07:06:42","date_gmt":"2013-09-11T04:06:42","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e31a9790c213581a9711e381f82b0aefa5422b422b"},"modified":"2019-12-19T07:30:43","modified_gmt":"2019-12-19T05:30:43","slug":"naennaismuutosjohtaminen-miksi-muutosjohtaminen-epaonnistuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/09\/11\/naennaismuutosjohtaminen-miksi-muutosjohtaminen-epaonnistuu\/","title":{"rendered":"N\u00e4enn\u00e4ismuutosjohtaminen: Miksi muutosjohtaminen ep\u00e4onnistuu?"},"content":{"rendered":"
Puutteellinen motivointi on keskeinen syy uudistusten ep\u00e4onnistumiselle.<\/div>\n

Lev\u00f3n-instituutin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Ajassa liikkuu -seminaari<\/a> esittelee johtamistutkimuksen uusia tuloksia ja virtauksia. Oma alustukseni 17.9. keskittyy muutosjohtamisen tavoitteisiin, edellytyksiin ja esteisiin. Tarkastelen n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulman rakenneanalyysin avulla. Se on alun perin tarkoitettu tieteenfilosofian ja kirjallisuudentutkimuksen v\u00e4lineeksi, mutta sill\u00e4 voidaan k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden tutkimusalueiden kuten johtamisen kysymyksi\u00e4 ja ongelmia.<\/p>\n

Erotan n\u00e4k\u00f6kulmissa kolme osatekij\u00e4ryhm\u00e4\u00e4: 1) havaitsijaan, esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n, liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, 2) tarkastelu- ja ty\u00f6v\u00e4lineisiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t sek\u00e4 3) tarkastelun tai toiminnan kohteeseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi ty\u00f6n tulos eli tuote tai palvelu sek\u00e4 asiakkaat.<\/p>\n

Muutosjohtamisella on sit\u00e4 paremmat edellytykset onnistua, mit\u00e4 kattavammin eri osatekij\u00f6it\u00e4 otetaan huomioon. Muutosjohtajan pit\u00e4isi purjehtia Skyllan ja Kharybdiksen v\u00e4list\u00e4: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on varottava eri osatekij\u00f6iden laiminly\u00f6mist\u00e4, toisaalta pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 joidenkin tekij\u00f6iden ylikorostamista.<\/p>\n

Johtaminen keskittyy usein tuotantotavoitteisiin ja tuloksiin sek\u00e4 tuotantoprosesseihin ja -v\u00e4lineisiin. V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4 helposti toimenpiteiden ja muutosten inhimillinen puoli, vaikutus ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ja asiakkaisiin.<\/p>\n

Muutosjohtamisen tarkoitusta voidaan luonnehtia henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta seuraavasti: se on a) henkil\u00f6st\u00f6n innostamista ja voimaannuttamista sek\u00e4 b) ty\u00f6teht\u00e4vien, -v\u00e4lineiden ja rakenteiden j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 c) niin, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 voi ja haluaa vaihtaa suhtautumis- ja ty\u00f6skentelytapaansa j\u00e4rkev\u00e4sti.<\/p>\n

N\u00e4enn\u00e4ismuutosjohtamisessa muutos j\u00e4\u00e4 muodolliseksi tai pinnalliseksi. Yksi syy, miksi muutosjohtaminen j\u00e4\u00e4 n\u00e4enn\u00e4iseksi on se, ett\u00e4 innostava ja dynaaminen johtaja saa kyll\u00e4 muutettua organisaation asenne- ja tunneilmapiiri\u00e4, mutta monet muut seikat j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 puuttuu esimerkiksi muutoksen edellytt\u00e4mi\u00e4 tietoja ja taitoja. Muutoksen tavoite voi my\u00f6s j\u00e4\u00e4d\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n

Muutosvastarinta on yksi kehityshankkeiden ep\u00e4onnistumisen p\u00e4\u00e4syist\u00e4. Vastarintaan voivat nousta niin ty\u00f6ntekij\u00e4t kuin asiakkaat. Muutosohjelmissa tulisi siksi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota siihen, miten ihmiset reagoivat ja miksi. Muutosjohtamisen tulisi keskitty\u00e4 ihmisten k\u00e4sitykseen ja kokemukseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puutteellinen motivointi on keskeinen syy uudistusten ep\u00e4onnistumiselle. Lev\u00f3n-instituutin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Ajassa liikkuu -seminaari esittelee johtamistutkimuksen uusia tuloksia ja virtauksia. Oma alustukseni 17.9. keskittyy muutosjohtamisen tavoitteisiin, edellytyksiin ja esteisiin. Tarkastelen n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulman rakenneanalyysin avulla. Se on alun perin tarkoitettu tieteenfilosofian ja kirjallisuudentutkimuksen v\u00e4lineeksi, mutta sill\u00e4 voidaan k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden tutkimusalueiden kuten johtamisen kysymyksi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-156","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":410,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions\/410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}