{"id":155,"date":"2013-09-25T08:32:16","date_gmt":"2013-09-25T05:32:16","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e325a3d6b14cdc25a311e385de99ddca0aee95ee95"},"modified":"2019-12-19T07:30:29","modified_gmt":"2019-12-19T05:30:29","slug":"ohjaaja-ja-parivaljakko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/09\/25\/ohjaaja-ja-parivaljakko\/","title":{"rendered":"Ohjaaja ja parivaljakko"},"content":{"rendered":"
Ty\u00f6ss\u00e4 ja opiskelussa tarvitaan henkist\u00e4 voimaa, luovuutta ja j\u00e4rke\u00e4.<\/div>\n

Platonin Faidros<\/em>-dialogissa (246a) verrataan ihmissielua parivaljakkoon. Sit\u00e4 ohjaa ihmisen henkinen puoli ja vet\u00e4jin\u00e4 on kaksi ratsua. Toinen niist\u00e4 on raaka ja raju, ”vain ruoskaa vaivoin totteleva”. Toinen taas on jalorotuinen, ”luonnostaan kuriin ja s\u00e4\u00e4dyllisyyteen taipuva”.<\/p>\n

Vertauksen mukaan ihmisen henkinen min\u00e4 ihanteinensa ja aatteinensa on vain ohjaaja. K\u00e4ytt\u00f6voima tulee ”ratsuista”, joita ohjaaja voi hillit\u00e4 tai yllytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in Platonia tulkitsee Alaj\u00e4rvell\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaalla syntynyt filosofi ja psykologi Eino Kaila (1890-1958). Tulkinnan mukaan ihmist\u00e4 liikuttava tarmo ja voima ovat kotoisin ihmisluonnon el\u00e4imellisist\u00e4 kerroksista, vieteist\u00e4 ja intohimoista.<\/p>\n

Ihmisolemuksen viettikerroksessa on kuitenkin kaksi puolta, alhaisempi ja jalompi. Ohjaaja, henkinen min\u00e4, onnistuu pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n vain, jos h\u00e4n saa ihmisel\u00e4imen jalommat voimat palvelukseensa (Eino Kaila, Syv\u00e4henkinen el\u00e4m\u00e4<\/em>, 2. p., Helsinki: Otava, 1954, 60-61, 158).<\/p>\n

Platon esitt\u00e4\u00e4 sielua koskevan k\u00e4sityksens\u00e4 yksityiskohtaisemmin Valtion<\/em> nelj\u00e4nness\u00e4 kirjassa. Sen mukaan sielulla on j\u00e4rki-, into- ja himo-osa. J\u00e4rkisielu on harkitseva ja sen teht\u00e4v\u00e4 on hallita kahta alempaa. Intosielu on ihmisen voimakeskus ja tarmonpes\u00e4. Sit\u00e4 tarvitaan kaikessa ty\u00f6ss\u00e4 ja opiskelussa. Himosielu on puolestaan haluava ja heitt\u00e4ytyv\u00e4. Halut ja himot ovat luovuuden l\u00e4hde ja siksi tarpeellisia niin tieteiss\u00e4 kuin taiteissa.<\/p>\n

Sielun kolmijaon perusteella ihminen on kuin pieni ty\u00f6ryhm\u00e4, jossa on erilaisia j\u00e4seni\u00e4 ja kullakin oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Kunkin j\u00e4senen vahvuudet pit\u00e4isi saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja heikkouksia hillit\u00e4. Henkist\u00e4 voimaa ja luovuutta tarvitaan, sill\u00e4 j\u00e4rki yksin on avuton.<\/p>\n

Platonin ja arkikokemuksen mukaan ”sielun osat” kamppailevat vallasta. T\u00e4st\u00e4 johtuvat ihmisen sis\u00e4iset ongelmat ja konfliktit. Taistelun tuloksista riippuu ihmisen luonne. Platonin ja monen muun mielest\u00e4 ihannetilassa vallitsee osien harmonia, jossa j\u00e4rkev\u00e4 sielunosa hallitsee muita.<\/p>\n

Vaikka nykyinen psykologia, l\u00e4\u00e4ketiede ja neurologia tarjoavat monessa suhteessa yksityiskohtaisemman, tarkemman ja paremmin perustellun k\u00e4sityksen ihmisen mielest\u00e4, Platonin ihmiskuva on valaiseva. Se on vertauskuvissaan konkreettinen; sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avuksi oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 erittelyss\u00e4 ja sen pohjalta voi usein osuvasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muidenkin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6ss\u00e4 ja opiskelussa tarvitaan henkist\u00e4 voimaa, luovuutta ja j\u00e4rke\u00e4. Platonin Faidros-dialogissa (246a) verrataan ihmissielua parivaljakkoon. Sit\u00e4 ohjaa ihmisen henkinen puoli ja vet\u00e4jin\u00e4 on kaksi ratsua. Toinen niist\u00e4 on raaka ja raju, ”vain ruoskaa vaivoin totteleva”. Toinen taas on jalorotuinen, ”luonnostaan kuriin ja s\u00e4\u00e4dyllisyyteen taipuva”. Vertauksen mukaan ihmisen henkinen min\u00e4 ihanteinensa ja aatteinensa on vain ohjaaja. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":408,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}