T\u00e4m\u00e4 prosessi voi olla tietoinen tai tiedostamaton. Tiedostamattomat asenteet ilmenev\u00e4t tahattomina ja vaistomaisina k\u00e4ytt\u00e4ytymisreaktioina. Ep\u00e4selvin tapaus lienee neutraali tiedostamaton asenne.<\/p>\n
Asenteiden rakenne ja kohteet<\/h4>\n
Asenteiden kohteet ovat moninaisia. Niit\u00e4 ovat aatteet, muodit ja tyylit, ominaisuudet ja ilmi\u00f6t, teot ja tapahtumat, yksil\u00f6t ja ihmisryhm\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 ovat asenteiden ulkoisten kohteiden lajeja. Asenteiden sis\u00e4iset kohteet ovat ulkoisia kohteita koskevia k\u00e4sityksi\u00e4 (taulukko 1).<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/08\/taulukko_1_asenteiden_kohteet-1024x189.png\")
<\/p>\n
Kuten Epiktetos opetti, asenteet koskevat ulkoisia kohteita eli asioita sin\u00e4ns\u00e4 vain sis\u00e4isten kohteiden eli asioita koskevien k\u00e4sitysten kautta. Asenteen ensimm\u00e4inen osa on siten informaatio kohteesta eli Epiktetoksen mainitsemat \u201dk\u00e4sitykset asioista\u201d. Informaatio voi olla totta tai ep\u00e4totta eli asenne voi perustua tosiasioihin tai harhaluuloon.<\/p>\n
Asenteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 koskevia arvoarvostelmia. Arvoarvostelma on siten toinen asenteen osa. Siihen liittyy l\u00e4heisesti affektiivinen osa eli my\u00f6nteinen tai kielteinen tunne, jonka ajatus kohteesta her\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kognitiivisissa asenteissa (usein episteemisiksi sanotuissa eli uskomusasenteissa) arvoarvostelman paikalla on informaatioon kohdistuva usko, luulo tai toivo (taulukko 2).<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/08\/taulukko_2_asenteen_rakenne_ja_maaritelma-1-1024x764.png\")
<\/p>\n
Asenteiden kriittinen tarkastelu koskee informaation laatua (mm. totuutta, kattavuutta, relevanssia) ja arvostelman oikeutusta (esim. eettisyytt\u00e4 tai hy\u00f6dyllisyytt\u00e4). Esimerkiksi torjuvaa asennetta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen voidaan kritisoida piittaamattomuudesta ja tiedon puutteesta.<\/p>\n
Vastalause Epiktetokselle<\/h4>\n
Epiktetoksen k\u00e4sitys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vastalauseita. Sairas voi sanoa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vaivaa sairaus ja siihen liittyv\u00e4t kivut \u2013 ei h\u00e4nell\u00e4 oleva k\u00e4sitys sairaudesta. K\u00f6yh\u00e4 puolestaan voi sanoa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vaivaa k\u00f6yhyys ja siihen liittyv\u00e4 puute \u2013 ei h\u00e4nell\u00e4 oleva k\u00e4sitys k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n
Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus: sairastumiseen ja jopa sairaudesta parantumiseen voivat vaikuttaa my\u00f6s asenteet ja k\u00e4sitykset. K\u00f6yhyys taas on ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin suhteellista, ja k\u00f6yhyyden kokemukseen vaikuttavat paitsi henkil\u00f6kohtaiset odotukset my\u00f6s vertailu muihin ihmisiin.<\/p>\n
Tiedon ja asenteiden suhde<\/h4>\n
Kognitiivisia asenteita ovat tieto, usko, luulo ja toivo. Ne kietoutuvat toisiinsa ja ovat perusteiltaan erivahvuisia; tieto on kognitiivisista asenteista vahvin. Klassisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan tieto on tosi perusteltu uskomus.<\/p>\n
Henkil\u00f6n asenne riippuu usein siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 tai luulee. T\u00e4m\u00e4 suhde on kaksisuuntainen, sill\u00e4 asenne vaikuttaa puolestaan siihen, mit\u00e4 henkil\u00f6 uskoo ja toivoo.<\/p>\n
Maija moittii Liisaa asenteelliseksi tarkoittaen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sulkee korvansa tiedon ja j\u00e4rjen \u00e4\u00e4nelt\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4sittele asiaa reilusti ja tasapuolisesti. Liisan jyrk\u00e4t mielipiteet vaivaavat Maijaa niin paljon, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asennevammaisena.<\/p>\n
Tieto ja asenteet voivat siis olla toisilleen kuuroja, eik\u00e4 tiedosta johda suoraa tiet\u00e4 asennemuutokseen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen ilmastonmuutoksesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta ihmisen asenteita, saati tapoja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, kuten liikkumista, ruokavaliota ja kulutustottumuksia (L. Kahlor & S. Rosenthal, \u201dIf we seek, do we learn?: Predicting knowledge of global warming\u201d, Science Communication<\/em> 30(3), 2009, 380-414; L. Whitmarsh & S. O\u2019Neill, \u201dGreen identity, green living? The role of pro-environmental self-identity in determining consistency across diverse pro-environmental behaviours\u201d, Journal of Environmental Psychology<\/em> 30(3), 2010, 305-314).<\/p>\n Voi k\u00e4yd\u00e4 jopa p\u00e4invastoin. Uusi tieto her\u00e4tt\u00e4\u00e4kin torjuntaa ja saa ihmisen takertumaan entist\u00e4 tiukemmin omiin toiveisiinsa ja kuvitelmiinsa (M. Fishbein & I. Ajzen, Belief, Attitude, Intention, and Behavior: An Introduction to Theory and Research<\/em>, Reading, MA: Addison-Wesley, 1957, 216-218; J. E. Grunig & T. Hunt, Managing Public Relations<\/em>, New York: Holt, Rinehart & Winston, 1984, 131, 329).<\/p>\n Asenteet vaikuttavat siis ihmisen toimintaan. Vaikka osa henkil\u00f6n asenteista voi heijastella h\u00e4nen toteutumattomia ihanteitaan ja tavoitteitaan, my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4 kertoo henkil\u00f6n asenteista. Se, mit\u00e4 tekee tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4, puhuu usein selv\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 ihmiselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 taas merkitykset\u00f6nt\u00e4. N\u00e4in asenteet ja arvot kietoutuvat toisiinsa.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ja arvioida asenteita, koska ne eiv\u00e4t ole mit\u00e4 tahansa satunnaisia ja ohimenevi\u00e4 ajatuksia, vaan ajattelutaipumuksia, jotka vaikuttavat toimintaamme ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme jatkuvasti. Asenteistaan voi tulla tietoiseksi, ja niit\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4 muuttaa tiedon ja uusien kokemusten avulla (Bradley 2017, 243-244). Olemme siten vastuussa asenteistamme, koska voimme vaikuttaa niihin ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin, vaikka se ei olekaan helppoa tai yksinkertaista.<\/p>\n Asenne yksin ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda tekoon, vaan siihen tarvitaan muutakin. Jos rasisti hillitsee itsens\u00e4 ja asenne j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle, se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 vahingollista kuin konkreettiset rasistiset teot ja sanat. Silti on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa, arvioida ja tarvittaessa muuttaa my\u00f6s omia ajattelutaipumuksiaan.<\/p>\n Me Too ja Black Lives Matter -liikkeet ovat omalta osaltaan rajanneet, millaisia asenteita ja millaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voidaan suvaita. Liberaaleissa demokratioissa asenteiden ja k\u00e4yt\u00f6ksen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 kriteerein\u00e4 on pidetty ihmisten tasa-arvon ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden kunnioittamista. T\u00e4llaista kunnioittamista osoittaa asianosaisten kuuleminen, heid\u00e4n antamansa suostumus ja muun relevantin tiedon huomioon ottaminen.<\/p>\n P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen tapauksessa ollaan vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rajaa siihen, millaisia asenteita ja millaista puhetta seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 kohtaan voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 korkeassa julkisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevalta. Vyyhteen kietoutuu my\u00f6s se, mihin asti ja mill\u00e4 perusteella tulisi suvaita suvaitsemattomuutta. Edell\u00e4 mainitut hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kriteerit viitoittavat rajoja suvaitsevaisuudellekin. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voidaan suvaita sellaista toimintaa, joka ei riko tai est\u00e4 muiden ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.<\/p>\n Sellaiset asenteet ja perustelut ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa ongelmallisia, jotka rikkovat edell\u00e4 mainittuja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kriteerej\u00e4. Lis\u00e4ongelmia syntyy, jos asenteen suhde j\u00e4rkeen, demokratiaan ja tieteelliseen tietoon on poleeminen.<\/p>\n Asenteet voivat olla my\u00f6s ep\u00e4selvi\u00e4 ja vet\u00e4\u00e4 eri suuntiin. Henkil\u00f6ll\u00e4 voi siten olla samaan asiaan sek\u00e4 my\u00f6nteinen ett\u00e4 kielteinen asenne (K. Jonas, P. Broemer & M. Diehl, \u201dAttitudinal ambivalence\u201d, European Review of Social Psychology<\/em> 11(1), 2000, 35-74). T\u00e4llainen ristiriita voi koskea vaikkapa kasvisruokaa.<\/p>\n Pirre ajattelee, ett\u00e4 kasvisruokavalio olisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja el\u00e4inten oikeuksien toteutumiseksi aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Toisaalta liharuoat osuvat Pirren makunystyr\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4n haluaa tukea kotimaisia lihantuottajia, joita pit\u00e4\u00e4 olennaisesti vastuullisempina kuin brasilialaista tehotuotantoa. Kaupassa Pirre empii h\u00e4rkiksen ja jauhelihan v\u00e4lill\u00e4, mutta tarttuu lopulta lihapakettiin ja tuntee piston syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n. Kotiin tultua tunne on jo h\u00e4lvennyt, sill\u00e4 Pirre selitt\u00e4\u00e4 puolustavansa suomalaista maajussia.<\/p>\n Psykologi Leon Festinger nimesi t\u00e4llaisen kokemuksen kognitiiviseksi dissonanssiksi (A Theory of Cognitive Dissonance<\/em>, Stanford University Press, 1957). Sill\u00e4 tarkoitetaan kahden tai useamman ristiriitaisen informaation (kognition) k\u00e4sittely\u00e4. T\u00e4llaista informaatiota ovat tunteet, asenteet, k\u00e4sitykset ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Pirren tapauksessa kognitiivinen dissonanssi syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on kesken\u00e4\u00e4n kilpailevia asenteita ja uskomuksia. Sellaisen on todettu johtavan ik\u00e4v\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilaan, jota henkil\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 korjata tai josta h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Henkil\u00f6 voi esimerkiksi torjua jonkin faktan, kun se ei sovi h\u00e4nen uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa t\u00e4llainen torjunta on hyvin ep\u00e4toivottavaa. Tutkimuksen perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 asennemuutosta voi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa her\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 kertomuksilla ja my\u00f6nteisill\u00e4 kokemuksilla toisella tavalla ajattelevista \u2013 ei kaatamalla neuvoja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas (M. Nussbaum, Cultivating Humanity: A Classical Defense of Reform in Liberal Education<\/em>, Cambridge, MA: Harvard University Press, 1997). Tunteet ja kokemukset ovat siten avaimia asenteisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dEiv\u00e4t asiat sin\u00e4ns\u00e4 vaivaa meit\u00e4 vaan k\u00e4sitykset, jotka meill\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 asioista.\u201d<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":1451,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-1541","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"Asenteiden arvostelu<\/h4>\n
Ristivetoa asenteissa<\/h4>\n