{"id":153,"date":"2013-10-23T07:13:05","date_gmt":"2013-10-23T04:13:05","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e33b996aa019903b9911e3afaab185dc41b481b481"},"modified":"2019-12-19T07:30:13","modified_gmt":"2019-12-19T05:30:13","slug":"kavelyn-filosofiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/10\/23\/kavelyn-filosofiaa\/","title":{"rendered":"K\u00e4velyn filosofiaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">K\u00e4vely auttaa ajattelemaan ja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ulos ajattelun umpikujista.<\/div>\n<p>Rauhallisessa k\u00e4velyss\u00e4 syke pysyy niin alhaalla, ett\u00e4 siin\u00e4 voi keskitty\u00e4 ajatuksiinsa. Rauhallinen py\u00f6r\u00e4ily sopii ajattelun harjoittamiseen samasta syyst\u00e4.<\/p>\n<p>Juostessa ja muussa heng\u00e4stymist\u00e4 aiheuttavassa liikunnassa on vaikeampaa pit\u00e4\u00e4 ajatuksensa koossa. Vaikka kuinka yritt\u00e4isi keskitty\u00e4 juoksulenkill\u00e4, ajatukset karkaavat ja hyppiv\u00e4t asiasta toiseen.<\/p>\n<p>K\u00e4vely on &#8221;ajatteluliikuntaa&#8221; my\u00f6s seuraavista syist\u00e4. Ensinn\u00e4kin kulkemisen ja hengitt\u00e4misen rytmi sek\u00e4 raitis ilma saavat ajatukset liikkeelle ja auttavat j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksia. Toisekseen maiseman v\u00e4hitt\u00e4inen vaihtuminen ruokkii ajattelua uusilla havainnoilla ja n\u00e4k\u00f6kulmilla. T\u00e4llainen k\u00e4sitys k\u00e4velyst\u00e4 saa tukea filosofian historiasta.<\/p>\n<p>Aristoteles (384-322 eKr.) perusti peripateettiseksi eli k\u00e4velev\u00e4ksi (kreik. <em>peripateoo<\/em>: k\u00e4vell\u00e4) sanotun koulukunnan. Tarinan mukaan Aristoteles k\u00e4veli ja keskusteli oppilaidensa kanssa Ateenan Lykeionin pylv\u00e4sk\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Vaikka tarina olisi ep\u00e4historiallinen, on helppo uskoa k\u00e4velyn sopivan filosofian ja muidenkin aineiden opetukseen.<\/p>\n<p>Aristoteles sanoo <em>Sielusta<\/em> -teoksen kolmannessa kirjassa, ett\u00e4 &#8221;joka ei aisti, ei voi oppia eik\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n&#8221; (<em>De an<\/em>. III, 8, 432a7). Tuomas Akvinolainen (1225-1274) kehitti Aristoteleen k\u00e4sityksen pohjalta &#8221;peripateettisen aksiooman&#8221;, jonka mukaan mieless\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei ensin olisi ollut aisteissa (<em><a href=\"http:\/\/www.corpusthomisticum.org\/qdv02.html\" target=\"_blank\" title=\"Thomae de Aquino, Quaestiones disputatae de veritate\" rel=\"noopener noreferrer\">De veritate<\/a><\/em>, q. 2, a. 3, arg. 19). T\u00e4m\u00e4n periaatteen mukaan mielell\u00e4 on kyky tavoittaa yleisp\u00e4tevi\u00e4 merkityksi\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 havainnoista &#8211; esimerkiksi havainnoista, joita tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4velyll\u00e4.<\/p>\n<p>Vihjasin edell\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4velyyn liittyv\u00e4t havainnot liikkeest\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t k\u00e4sitteellist\u00e4 ajattelua ja auttavat tarkastelemaan asioita uusista n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4m\u00e4ntapaista ideaa kehitti Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) &#8221;ruumiin fenonomelogiassaan&#8221;. Merleau-Ponty korosti ruumiinliikkeiden merkityst\u00e4. H\u00e4nen mukaansa havaintokokemus on pohjimmaltaan ajattelun motorista intentionaalisuutta eli suuntautumista kohteeseen. K\u00e4velless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kohteeseen suuntautuminen vahvistuu kehon liikkeest\u00e4.<\/p>\n<p>Henry Thoreau (1816-1872) ylist\u00e4\u00e4 <em>K\u00e4velemisen taidossaan<\/em> (eng. <em><a href=\"http:\/\/www.gutenberg.org\/files\/1022\/1022-h\/1022-h.htm\" target=\"_blank\" title=\"Henry Thoreau, Walking (1862)\" rel=\"noopener noreferrer\">Walking<\/a><\/em>) luonnossa k\u00e4velyn nautintoa. H\u00e4n kertoo sen sijaan v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 teit\u00e4 ja kaupunkeja. Thoreaun mukaan luonnossa voi tuntea &#8221;t\u00e4ydellist\u00e4 ja alkuper\u00e4ist\u00e4&#8221; vapautta, joka on vastakohta kansalaisen vapaudelle ja sivistykselle. K\u00e4vely antaa n\u00e4in Thoreaulle aiheen asettaa vastakkain luonnontilan ja yhteiskunnan.<\/p>\n<p>Immanuel Kant (1724-1804) taas tunnetaan filosofiansa lis\u00e4ksi s\u00e4ntillisest\u00e4 kaupunkik\u00e4velyst\u00e4. Kerrotaan, ett\u00e4 K\u00f6nigsbergin asukkaat tiesiv\u00e4t, mit\u00e4 kello on, kun n\u00e4kiv\u00e4t Kantin k\u00e4velyll\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4vely auttaa ajattelemaan ja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ulos ajattelun umpikujista. Rauhallisessa k\u00e4velyss\u00e4 syke pysyy niin alhaalla, ett\u00e4 siin\u00e4 voi keskitty\u00e4 ajatuksiinsa. Rauhallinen py\u00f6r\u00e4ily sopii ajattelun harjoittamiseen samasta syyst\u00e4. Juostessa ja muussa heng\u00e4stymist\u00e4 aiheuttavassa liikunnassa on vaikeampaa pit\u00e4\u00e4 ajatuksensa koossa. Vaikka kuinka yritt\u00e4isi keskitty\u00e4 juoksulenkill\u00e4, ajatukset karkaavat ja hyppiv\u00e4t asiasta toiseen. K\u00e4vely on &#8221;ajatteluliikuntaa&#8221; my\u00f6s seuraavista syist\u00e4. Ensinn\u00e4kin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/10\/23\/kavelyn-filosofiaa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2013-10-23T07:13:05+03:00\">23.10.2013<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/10\/23\/kavelyn-filosofiaa\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":406,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions\/406"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}