{"id":152,"date":"2013-11-06T07:15:20","date_gmt":"2013-11-06T05:15:20","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e346a26edc765c46a211e39efe111a3b1a72697269"},"modified":"2019-12-19T07:30:04","modified_gmt":"2019-12-19T05:30:04","slug":"hyvinvointiyhteiskunnan-tulevaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/11\/06\/hyvinvointiyhteiskunnan-tulevaisuus\/","title":{"rendered":"Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus"},"content":{"rendered":"
Puheet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kuolemasta ovat ennenaikaisia.<\/div>\n

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kyseenalaistaa v\u00e4itteet hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisesta. Pohjola vertaa suomalaisten hyvinvointia vuosina 1990 ja 2010. Huomioon otetaan kulutus, vapaa-ajan m\u00e4\u00e4r\u00e4, elinajanodote ja tuloerot.<\/p>\n

Suomalaiset kuluttivat tavaroita ja palveluja vuonna 2010 l\u00e4hes kolmanneksen enemm\u00e4n kuin vuonna 1990. Tutkittuna ajanjaksona ty\u00f6aika oli lyhentynyt 5 prosenttia, vapaa-aika vastaavasti lis\u00e4\u00e4ntynyt. Elinajanodotekin oli noussut.<\/p>\n

Tutkituista seikoista huonoon suuntaan oli kehittynyt vain eriarvoisuus. Suomalaisen todenn\u00e4k\u00f6isyys tulla joko keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 rikkaammaksi tai keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 k\u00f6yhemm\u00e4ksi on siis kasvanut.<\/p>\n

Pohjolan mukaan hyvinvointi on lis\u00e4\u00e4ntynyt ratkaisevasti vuodesta 1990. ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sill\u00e4 tavoin kuin (…) pit\u00e4\u00e4kin: kansalaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin”, h\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 (”Talouskasvu ja hyvinvointi”, Kansantaloudellinen aikakauskirja<\/em> 2013, 109\/1, s. 11). Pohjolan mielest\u00e4 talous on my\u00f6s kasvanut yh\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mmin ja tuleville sukupolville j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aineellista ja henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n

Arvostelijoiden mielest\u00e4 t\u00e4llainen tulevaisuudenusko on kuitenkin huteralla pohjalla. Suomessa viime vuosikymmenin\u00e4 tapahtunut kulutuksen kasvu olisi ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 ja maailmanlaajuisesti t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Pohjolan laskelmassa t\u00e4m\u00e4 ongelma kuitenkin sivuutetaan.<\/p>\n

Tutkija Paavo J\u00e4rvensivu kuuluu talouskasvun arvostelijoihin. H\u00e4n rohkenee v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talouskasvua ei tarvita. H\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4 tueksi J\u00e4rvensivu esitt\u00e4\u00e4 setelirahoitusta: ”Valtio voi rahoittaa suoralla keskuspankkiluototuksella ne palvelut, jotka yhteiskunnassa koetaan tarpeellisiksi” (Helsingin Sanomat<\/a><\/em> 21.2.2013 ). Jos t\u00e4h\u00e4n (nykyoloissa vain teoreettiseen) mahdollisuuteen tartuttaisiin, vaaroina v\u00e4ijyisiv\u00e4t kriitikoiden mukaan muun muassa rahan arvon lasku ja valuuttakurssien heilahtelu.<\/p>\n

Hyvinvoinnin puolustamisessa t\u00e4rkeint\u00e4 on J\u00e4rvensivun mukaan kuitenkin tuotannon ja kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 aineellista elintasoa koskevien odotusten laskeminen. T\u00e4t\u00e4 on monien vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 saati hyv\u00e4ksy\u00e4, koska hyvinvoinnilla tarkoitetaan usein juuri talouskasvua.<\/p>\n

Muun muassa n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Oiva Ketonen -seminaarissa torstaina 14.11.2013 klo 17.15 Vaasan yliopiston auditorio Wolffissa. Matti Pohjola puhuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksist\u00e4, Paavo J\u00e4rvensivu uhista. Tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaan Kulttuurirahasto ja Vaasan yliopisto. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy. Tervetuloa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puheet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kuolemasta ovat ennenaikaisia. Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kyseenalaistaa v\u00e4itteet hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisesta. Pohjola vertaa suomalaisten hyvinvointia vuosina 1990 ja 2010. Huomioon otetaan kulutus, vapaa-ajan m\u00e4\u00e4r\u00e4, elinajanodote ja tuloerot. Suomalaiset kuluttivat tavaroita ja palveluja vuonna 2010 l\u00e4hes kolmanneksen enemm\u00e4n kuin vuonna 1990. Tutkittuna ajanjaksona ty\u00f6aika oli lyhentynyt 5 prosenttia, vapaa-aika vastaavasti lis\u00e4\u00e4ntynyt. Elinajanodotekin oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=152"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":405,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions\/405"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}