{"id":149,"date":"2013-12-18T07:50:34","date_gmt":"2013-12-18T05:50:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e367a84fd178da67a811e383bbc5d494042d6a2d6a"},"modified":"2019-12-19T07:29:21","modified_gmt":"2019-12-19T05:29:21","slug":"tiede-ja-uskonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2013\/12\/18\/tiede-ja-uskonto\/","title":{"rendered":"Tiede ja uskonto"},"content":{"rendered":"
Tiede sitoutuu kriittiseen menetelm\u00e4\u00e4n, uskonnot sitoutuvat teksteihins\u00e4 ja perinteeseens\u00e4.<\/div>\n

Tiede, taide ja uskonto avaavat erilaisia n\u00e4kymi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maailmaan. Jotkin n\u00e4kym\u00e4t ja maailmankuvat ovat tieteellisen tiedon valossa selv\u00e4sti virheellisi\u00e4. Historiallisista esimerkeist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t maakeskinen maailmankuva ja k\u00e4sitys, ett\u00e4 maa on litte\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s erilaisia luomiskertomuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkkein\u00e4 vanhentuneista ja ep\u00e4tieteellisist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4. T\u00e4llaisille kertomuksille tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin paremmin oikeutta, jos ne ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n runoudeksi ja maailman olemassaolon ihmettelyksi.<\/p>\n

Tiede ei edellyt\u00e4 uskoa sen erehtym\u00e4tt\u00f6myyteen. Tiede ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sitoudu mihink\u00e4\u00e4n maailmankuvaan. Katsomuksellisen keskustelun kannalta tieteell\u00e4 on siten pikemmin ”poissulkeva” kuin ”tunnustava” teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Tieteess\u00e4 hyv\u00e4ksytyt tiedonl\u00e4hteet ja tiedonhankintatavat sulkevat pois tieteellisest\u00e4 maailmankuvasta jumalalliseen ilmoitukseen ja uskonnolliseen kokemukseen perustuvat k\u00e4sitykset. N\u00e4in on riippumatta siit\u00e4, voidaanko uskonnollisia k\u00e4sityksi\u00e4 tulkita ja selitt\u00e4\u00e4 tieteellisen tiedon kanssa yhteensopivalla tavalla vai ei.<\/p>\n

Jos tiede ja uskonto kuitenkin kiistelev\u00e4t, uskonto riitelee ensisijaisesti tieto-opin eli hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 tiedonl\u00e4hteit\u00e4 ja tiedonhankintatapoja koskevan k\u00e4sityksen kanssa. Vasta toissijaisesti, jos lainkaan, uskonto riitelee tieteen tulosten kanssa.<\/p>\n

Uskonnolla on harjoittajalleen ensisijaisesti muuta kuin tiedollista merkityst\u00e4. Monille keskeist\u00e4 uskonnossa ovat arvot ja tunteet. On toki ihmisi\u00e4, joille uskonto on tieteen kanssa kilpaileva teoria todellisuudesta. T\u00e4llainen k\u00e4sitys uskosta on kuitenkin harhaanjohtava.<\/p>\n

Jos tiede ja uskonto asetetaan vastakkain, kyse on usein el\u00e4m\u00e4nkatsomuksellisesta kiistasta, ei siit\u00e4, ett\u00e4 uskonto kilpailee tieteen tulosten kanssa. Uskonnolla voi olla maailmankuvallista merkityst\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin ”kapseloituna” irti tieteellisest\u00e4 maailmankuvasta.<\/p>\n

N\u00e4in ajatteleva pit\u00e4\u00e4 ainakin julkisessa keskustelussa tieteellisen maailmankuvan ja uskonnon visusti erill\u00e4\u00e4n. T\u00e4llainen henkil\u00f6 hyv\u00e4ksyy tieteen tulokset ja on agnostikko suhteessa tieteen ja uskonnon yhteyteen. Sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n h\u00e4n kuitenkin uskoo Jumalaan.<\/p>\n

T\u00e4llaista sek\u00e4 tieteest\u00e4 ett\u00e4 uskosta kiinnipit\u00e4mist\u00e4 saatetaan pit\u00e4\u00e4 toiveajatteluna. Onko toiveajattelu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mielet\u00f6nt\u00e4? Pragmatisti William James katsoi, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 voi olla tahdonvaraisia syit\u00e4 uskoa Jumalaan. Samaan viittaa Kant moraalisessa jumala-argumentissaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiede sitoutuu kriittiseen menetelm\u00e4\u00e4n, uskonnot sitoutuvat teksteihins\u00e4 ja perinteeseens\u00e4. Tiede, taide ja uskonto avaavat erilaisia n\u00e4kymi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maailmaan. Jotkin n\u00e4kym\u00e4t ja maailmankuvat ovat tieteellisen tiedon valossa selv\u00e4sti virheellisi\u00e4. Historiallisista esimerkeist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t maakeskinen maailmankuva ja k\u00e4sitys, ett\u00e4 maa on litte\u00e4. My\u00f6s erilaisia luomiskertomuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkkein\u00e4 vanhentuneista ja ep\u00e4tieteellisist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4. T\u00e4llaisille kertomuksille tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin paremmin oikeutta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-149","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=149"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":402,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/149\/revisions\/402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}