{"id":148,"date":"2014-01-01T12:52:41","date_gmt":"2014-01-01T10:52:41","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e372d2d67686e872d211e39f2e235fc32cd607d607"},"modified":"2019-12-19T07:29:08","modified_gmt":"2019-12-19T05:29:08","slug":"tarkein-tieto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/01\/01\/tarkein-tieto\/","title":{"rendered":"T\u00e4rkein tieto"},"content":{"rendered":"
Mik\u00e4 on tiet\u00e4mist\u00e4si asioista t\u00e4rkein?<\/div>\n

Professori Esko Valtaojan mielest\u00e4 maailman koostuminen atomeista on sellainen.* Se on mahdollisimman yleinen ja siksi t\u00e4rke\u00e4 fysikaalinen tosiseikka.<\/p>\n

Tieto maailman aineellisesta perusrakenteesta saattaa kuitenkin tuntua lattealta. Niin on siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kyseisen tiedon hankkiminen on vaatinut kymmenilt\u00e4 tuhansilta fyysikoilta, kemisteilt\u00e4 ja t\u00e4htitieteilij\u00f6ilt\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Aineen perusrakenteen selvitt\u00e4misell\u00e4 on lis\u00e4ksi ollut suuri merkitys teknologian ja l\u00e4\u00e4ketieteen kehitykselle. Se on lis\u00e4nnyt hyvinvointiamme, mutta aiheuttanut my\u00f6s vakavia uhkia ja ongelmia. Tietonsa avulla ihmislaji kykenee tuhoamaan luonnon ja itsens\u00e4.<\/p>\n

Tieto maailman koostumuksesta ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kosketa ihmist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti, vaan tuo tieto j\u00e4\u00e4 kokemuksen ulkopuolelle. Ludwig Wittgensteinin mukaan ”meist\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 vaikka kaikkiin mahdollisiin<\/em> tieteen kysymyksiin olisikin vastattu, el\u00e4m\u00e4nongelmiamme ei olisi viel\u00e4 edes sivuttu” (Tractatus<\/em> 6.52).<\/p>\n

Joku saattaa lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 tieto aineen perusrakenteesta sivuuttaa henkisen ja aineettoman. Maailman koostuminen atomeista vaikenee my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n arvosta ja tarkoituksesta. Vaikka maailma koostuu atomeista, se ei p\u00e4de kaikesta mahdollisesta.<\/p>\n

Maailman koostumus kaipaa sit\u00e4 paitsi selityst\u00e4. Syy, miksi maailma koostuu atomeista, on kiinnostavampi kuin pelkk\u00e4 tosiasia, ett\u00e4 niin on. Kosmologian tutkimus selvitt\u00e4\u00e4 maailman koostumuksen syit\u00e4.<\/p>\n

Tiedon t\u00e4rkeys ja kiinnostavuus riippuvat kuitenkin tarpeista ja taustatiedoista. Jos ihminen on kiinnostunut enimm\u00e4kseen muusta kuin tieteellisist\u00e4 kysymyksist\u00e4, tieteen tulokset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net kylm\u00e4ksi, olivatpa nuo tulokset kuinka yleisp\u00e4tevi\u00e4 tahansa.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten viime k\u00e4dess\u00e4 puhuttelee kaikkia? Onko sellaista asiaa olemassakaan?<\/p>\n

Kysymykset el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta ja kuoleman merkityksest\u00e4 koskevat jokaista ihmist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti. Niihin ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 etsit\u00e4 tieteellist\u00e4 vastausta, vaan ennemmin el\u00e4m\u00e4n arvon ja mielekkyyden kokemusta.<\/p>\n

Wittgenstein antaa t\u00e4st\u00e4 esimerkin: ”Kyseess\u00e4 on kokemus, jota voi sanoa ehdottoman<\/em> turvallisuuden tuntemisen kokemukseksi. Tarkoitan mielentilaa, jossa ihminen on taipuvainen sanomaan: ’Olen turvassa. Mit\u00e4 ikin\u00e4 tapahtuukin, mik\u00e4\u00e4n ei voi vahingoittaa minua.'” (Kirjoituksia 1929-1938<\/em>, s. 29.) Wittgensteinin mainitsema kokemus voi kuitenkin tuntua vieraalta, pelko ja turvattomuus tutummilta.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta keskusteltaessa saattaa tuntua, ett\u00e4 ollaan liukkaalla pinnalla. On vaikea pysy\u00e4 pystyss\u00e4 ja mieleen hiipi kaatumisen pelko. El\u00e4m\u00e4n tarkoituksen kysyminen osoittaa kuitenkin, ett\u00e4 ihminen kykenee arvioimaan oman toimintansa perusteita ja vaikutuksia. Olisiko siis itsetuntemus t\u00e4rkein tietomme?<\/p>\n

Itsetuntemusta on kautta historian pidetty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, mit\u00e4 osoittaa muun muassa Sokrateen lainaama Delfoin temppelin otsikkokirjoitus: ”Tunne itsesi” (Platon, Alkibiades I<\/em> 124b, 129a, 130e, 132d; Kharmides<\/em> 164e). Itsetuntemusta arvostetaan muissakin kulttuureissa. Esimerkiksi intialainen perinne liitt\u00e4\u00e4 itsetuntemukseen pyyteist\u00e4, vihasta ja harhaluuloista vapautumisen (ks. esim. Bhagavadg\u012bt\u0101<\/em> V.16, 26). Taustalla on ajatus, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tarkoitus on kuin upoksissa oleva poiju, joka nousee esiin, kun kaikki turha j\u00e4\u00e4 pois.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

* ”Maailma koostuu atomeista. Jos maailmasta pit\u00e4isi sanoa yksi asia, se olisi t\u00e4m\u00e4”, sanoo Valtaoja Opettaja<\/em> -lehden haastattelussa (2013\/51-52, s. 18).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 on tiet\u00e4mist\u00e4si asioista t\u00e4rkein? Professori Esko Valtaojan mielest\u00e4 maailman koostuminen atomeista on sellainen.* Se on mahdollisimman yleinen ja siksi t\u00e4rke\u00e4 fysikaalinen tosiseikka. Tieto maailman aineellisesta perusrakenteesta saattaa kuitenkin tuntua lattealta. Niin on siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kyseisen tiedon hankkiminen on vaatinut kymmenilt\u00e4 tuhansilta fyysikoilta, kemisteilt\u00e4 ja t\u00e4htitieteilij\u00f6ilt\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4. Aineen perusrakenteen selvitt\u00e4misell\u00e4 on lis\u00e4ksi ollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-148","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":401,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions\/401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}