{"id":147,"date":"2014-01-15T09:25:34","date_gmt":"2014-01-15T07:25:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e37db638ff08f67db611e3883173faacffa900a900"},"modified":"2019-12-19T07:29:00","modified_gmt":"2019-12-19T05:29:00","slug":"liian-lainkuuliaisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2014\/01\/15\/liian-lainkuuliaisia\/","title":{"rendered":"Liian lainkuuliaisia"},"content":{"rendered":"
Yleisradion ”Pirstoutunut Suomi” -kyselyn mukaan suomalaiset ovat lainkuuliaisia. Her\u00e4\u00e4 kysymys, olemmeko sit\u00e4 jo liikaakin.<\/div>\n

Yli tuhat vastaajaa otti tuoreessa tutkimuksessa<\/a> kantaa muun muassa v\u00e4itteeseen ”Lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa”. Vastaajista 45 prosenttia on v\u00e4itteen kanssa vahvasti eri mielt\u00e4. Vahvasti samaa mielt\u00e4 on vain seitsem\u00e4n prosenttia. Naiset ovat lainkuuliaisempia kuin miehet. On tuskin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lainkuuliaisuutta korostetaan sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 vanhemmaksi tullaan.<\/p>\n

Moraali esitet\u00e4\u00e4n tutkimuksessa henkil\u00f6sidonnaisena. T\u00e4llainen ”oman moraalin” korostus on nyky\u00e4\u00e4n tavallista ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 on erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 monista eettisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Moraalik\u00e4sitysten eroja kuitenkin my\u00f6s liioitellaan.<\/p>\n

Klassisten etiikan teorioiden kuten velvollisuusetiikan, utilitarismin ja hyve-etiikan mukaan moraalin tarkoitus on olla yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4, ei henkil\u00f6sidonnaista. Samojen moraaliperiaatteiden on siis tarkoitus koskea kaikkia ihmisi\u00e4 riippumatta sukupuolesta, i\u00e4st\u00e4, ammatista, kansalaisuudesta, etnisest\u00e4 taustasta, koulutuksesta tai muusta sellaisesta. N\u00e4in on paradoksaalisesti my\u00f6s ”oman moraalin” n\u00e4k\u00f6kulmasta: ajattelemme, ett\u00e4 muidenkin olisi syyt\u00e4 ajatella eettisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 niin kuin me.<\/p>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 Matti ajattelee samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta avioliittoon eri tavalla kuin Maija. T\u00e4m\u00e4 mielipide-ero ei muuta sit\u00e4, ett\u00e4 etiikan tarkoitus on olla yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 eli kaikille sama. Matti, Maija ja muut voivat keskustella siit\u00e4, kumman k\u00e4sitys on vakuuttavampi eli paremmin perusteltu ja miksi. T\u00e4llainen eettisen argumentoinnin arviointi on vaativaa eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 on vaikea my\u00f6nt\u00e4\u00e4 oman mielipiteens\u00e4 heikkoudet.<\/p>\n

K\u00e4sitykset eettisten perustelujen vakuuttavuudesta menev\u00e4t my\u00f6s helposti ristiin. Yksi korostaa j\u00e4rke\u00e4, toinen tunnetta, kolmas vetoaa uskontoon ja nelj\u00e4s omaan kokemukseensa. Moraalisessa argumentoinnissa on siksi paikallaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain sellaisia perusteluja, jotka kaikki osapuolet voivat hyv\u00e4ksy\u00e4. J\u00e4rkiperusteet ovat usein ehdolla sellaisiksi. Erimielisyytt\u00e4 syntyy kuitenkin my\u00f6s siit\u00e4, mik\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja mitk\u00e4 perusteet ovat painavimpia.<\/p>\n

Jotta yhteiskunta toimisi hyvin, kansalaisten ja viranomaisten tulee noudattaa lakeja. Lainkuuliaisuutta voidaan siksi pit\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisen\u00e4 hyveen\u00e4. Aristoteleen mukaan hyve on kahden paheen keskiv\u00e4li (Nikomakhoksen etiikka<\/em> II, 9, 1109a20-25). Lainkuuliaisuutta reunustavia paheita ovat piittaamattomuus laeista ja kritiikit\u00f6n suhtautuminen niihin.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4isen paheen v\u00e4ltt\u00e4miseksi lakeja tulee arvioida eettisesti. Arvioinnin t\u00e4rkeys voidaan havaita esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 monissa maissa v\u00e4hemmist\u00f6jen sorto on lainmukaista, vaikka se on moraalitonta. V\u00e4ite, jonka mukaan lakia voi rikkoa moraalisin perustein, saisi oletettavasti enemm\u00e4n kannatusta, jos v\u00e4itett\u00e4 edelt\u00e4isi katsaus hirmuhallitusten historiaan.<\/p>\n

Klassisessa luonnonoikeusajattelussa katsotaan, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on moraalille alisteinen. Ruotsissa ja Suomessa t\u00e4m\u00e4n ajatustavan kirkkaimpana edustajana pidet\u00e4\u00e4n Olaus Petrin (1493-1552) tuomarinohjeita. Niiden mukaan mik\u00e4 ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Olaus Petri k\u00e4\u00e4ntyisi haudassaan, jos kuulisi nykysuomalaisten lainkuuliaisuudesta.<\/p>\n

Suomalaisten puolustuksesi on kuitenkin sanottava, ett\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on eettisesti korkeatasoista, vaikka ei virheet\u00f6nt\u00e4. Jos lait ovat moraalisesti kunnossa, etiikka ei est\u00e4 vaan tukee lainkuuliaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yleisradion ”Pirstoutunut Suomi” -kyselyn mukaan suomalaiset ovat lainkuuliaisia. Her\u00e4\u00e4 kysymys, olemmeko sit\u00e4 jo liikaakin. Yli tuhat vastaajaa otti tuoreessa tutkimuksessa kantaa muun muassa v\u00e4itteeseen ”Lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa”. Vastaajista 45 prosenttia on v\u00e4itteen kanssa vahvasti eri mielt\u00e4. Vahvasti samaa mielt\u00e4 on vain seitsem\u00e4n prosenttia. Naiset ovat lainkuuliaisempia kuin miehet. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-147","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":400,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147\/revisions\/400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}